Harjunmäellä 17.9.-17

Olimme Helgen kanssa "hyvin" ajoissa 06.10 kapuamassa Harjunmäen staijirinteeseen, toiset, eli Kari ja Anska tulivat vasta seitsemäksi. No eipä se meitä haitannut, aika kului hyvin rupatellessa ja samalla saatiin hyvä kuva kuinka luonto herää kun päivä rupeaa valkenemaan. Siinä todettiin että tämänlaatuista hiljaisuutta ei ole tuolla taajamissa.

Räkättirastaita oli jo hieman liikkeellä

Aamun ekat lajit olivat rastaita, vihkoon tuli merkittyä 4 eri rastaslajia kunnes kuului ensimmäinen hieman erilaisempi ääni, punrinnan tiksutus. Siitä rupesi päivän lajit kehittymään, jäimme kuitenkin aika pieneen määrään, n 40 lajia. Odotimme paljon enemmän päivältä. Vesiäisiä ei näkynyt yhtään, laulujoutsen kuului vain äänen voimalla.

Odotimme pikkulintuja olevan liikkeellä, ehkä tuijotimme liikaa kalenteriin sillä linnut eivät liiku aivan kalenterin mukaan. Näimme aina silloin tällöin pikkulintuparvia jotka olivat melko varmaan kaikki kirvisiä. Suurin parvi oli melkein 20 yks, kaiken kaikkiaan näimme 11 parvea saaden päivän summaksi 86 lintua. Peippolinnut eivät aivan vielä olleet lähteneet liikkeelle mutta ehkäpä pian nekin lähtenevät.

Kurkia jäimme kaipaamaan (kuva Timo Palomäki)

Västäräkkejä näkyi 6 isompaa parvea, yht 21 m, muuttamassa suoraan S Pientä liikettä oli myös tiaisilla . Eräässä sekaparvessa oli tali, sini, pajulintuja (?), tiltaltteja (?), sekä hieman erilaisempana lajina pyrstötiaisia joita nähtiin 12 kierteleväksi merkattua kaveria. Staijikukkulan vieressä on toinen hiekkamäki josta nämä pienet ystävämme hakivat kiivaasti evästä, niitä oli mukava seurata!

Petojen muutto alkoi aika tarkkaan klo 11.00. Ensimmäisenä nähtiin pohjoisen pesijä, piekana ja kohta perään tulivat tulivat myös päivän muutkin pietsut, näimme kolme eri yksilöä suoraan muuttolennossa, päivän sää ei tarjonnut mitään hulppeaa muuttosäätä vaan linnut saivat tehdä matkalentoa koko ajan. Tokan piekanan kanssa kaarteli hetken paikallinen varpushaukka joka olikin selvästi pienempi tätä lajiserkkuaan. Lisäksi löytyi kaksi hiirihaukkaa paikallisiksi tulkittuna.

Olisko nyt syksyllä pientä vaellusta käpylinnuilla? Näimme tänään 3 eri parvea yhteensä 17 kieteleviksi merkattua ristinokkaa. Mielestämme ne olivat kaikki pikkukäpylintuja. Koko vuoden Harjunmäellä viettänyt isolepinkäinen oli vieläkin reviirillään, jääkö lintu talvehtimaan tuohon ympäristöön, se jää arvoitukseksi.

Punarinta (kuva Antero Alho)

Helge taikoi mukavan makkaratulen jossa saimme käristää mukana tuodut "hampparin väärät" joten päivän ulkoruokinta tuli samalla hoidettua. Tässä samalla tuli keskusteltua tulevan Kaskisten retken asioista, joten sekin puoli rupeaa olemaan järjestyksessä.  

Varkauden satoa 7-10.9 2017

Vietimme hienot päivät Varkaudessa, meitä oli 8 "äijää" ympäri Suomea ja yhteinen nimittäjä oli ms-sairaus. Ohjelma rakentui toki sairaudesta ja sen kanssa elämisestä. Kaiken muun ohjelman seassa toki nautimme ympäröivästä luonnosta. Kävimme eräänöä päivänä "kivikurussa" sekä myös kanoottiretkellä. Ihminen löytää itsestään hieman ehkä yllättäen kipeitäkin paikkoja, kuten tein melomisen yhteydessä, onneksi emme meloneet liian pitkällä vaan tyydyimme lähietäisyydelle. Joella ei näkynyt ainuttakaan lintua joten täytyy todeta että nyt on syksy.

Kurssien aikana saimme kerättyä kaiken kaikkiaan 18 eri lajia, mitenkään bongaamatta, täysin kurssin ohjelman merkeissä. seuraavassa luettelen havaitsemamme lajit merkitsemisjärjestyksessä. Västäräkki oli aika yleinen, räkättirastaita näimme vain muutamia, punakylkirastas jäi pariin yksilöön. Punarinta tiksutteli aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä, vihervarpusia näimme pienen muuttoparven. Harakka löytyi kurssipaikan antennilla istuskelemassa ja peippojen muuttoääniä kuului aina siloin tällöin. Korppeja näimme kivikurun retkellä. Hippiäinen äänteli kanoottiretkelle lähtiessä. Varis oli aina silloin tällöin näköpiirissä.

Kuikka jäi yhteen kertaan, kuva ei ole näistä linnuista (A Alho)

 Närhen ääntä kuului rantapuiden lomasta ja käpytikka näkyi samoin kanootiretkellä. Tallari ja sinitiainen ääntelivät pihapuissa kuten puukiipijäkin. Yritimme myös kovasti metsästää syksyn vaeltajaa taigauunilintua mutta varmistusta emme saaneet. Yksinäinen harmaalokki lenteli ylitsemme ja laulujoutsenen äänen kuulimme ollessamme perhokalastusta harjoittelemassa. Parhaana lajina pidimme kuitenkin Savon maakunntalintua kuikkaa jonka näki aika moni kurssilainen rantasaunalla. Itse en kuulunut tähän joukkoon.

Tässä oli lyhyt kuvaus lintumetsästyksestämme. Kävin saunassa ja vilvoitellessani terassilla kuulin puukiipijän äänen, se oli 99. laji kotipihasta tänä vuonna, sata lähestyy kovaa kyytiä.

Aamusta heti Harjunmälle 2.9.

Näin syyskun alun kunniaksi, kun vielä oli luvattu kohtuullista keliä, suuntasimme auton nokan kohti Ylöjärven hiekkamäkeä, Harjunmäkeä. Olimme siellä kuin partiopojat heti aamukuudesta alkaen. Kari oli paikalla jo meitä ennen, Helge ja meikäpoika saavuimme hopeatilalle ja pronssia saivat Antero ja Hanski. Rytmiryhmä oli koossa. Säänhaltija pidätteli kuitenkin sumun voimin, usvamatto seilaili estäen kaukaisuuteen tujottamisen mutta ainahan saattoi tehdä äänihavaintoja ja muitakin lähellä lentäneitä tuli kirjattua.

Päivän massalajiksi tuli kesäinen vieras, haarapääsky. Päivän mittaan saimme summattua näitä hyvin löyhissä parvissa lentäviä haarapyrstöjä reilut 110. Serkkuaan räystäspääskyä, joka oli ollut edellisellä kerralla hyvin runsas näimme vain kaksi muuttavaa.  Totesimme lähes yhteenääneen että harvoin on nähty tämänlaatuista pääskymuuttoa.

Palokärki oli hyvin äänessä (kuva Antero Alho)

Toinen pikkulintu joita muutti aika hyvin oli keltavästäräkki, näiden lintujen ääni on kyllä syytä tuntea. "Oppikirjamme lintuopas" kertoo siitä että se on "ohut psih tai vähän täyteläisempi tslie. Hankala se on kuitenkin näin kesän jälkeen. Näitä keltaväiskejä näimme kuitenkin 16:ssa parvessa 37 yksilöä.

Metsähanhi (kuva T Palomäki) 

Metsähanhien syysmuuttokin on jo alkamassa, näimme kaksi parvea (11+20) matkalla lounaaseen. Hanhien muutto on vielä hyvin alkutekijöissään mutta piristyy tässä syyskuun aikana. Kuikkalintuja ei tällä kertaa ollut liikkeellä, ainoastaan paikalliset kaakkurit huutelivat tutuilla kotijärvillään.

Vietimme aikaa harjunpäällä istuen yli puolen päivän joten pääsimme näkemään myös petojen muuttoa, saimme hyvää oppia taas mehiläishaukasta kun Harjunmäki on meharien muuttoreitillä. Näitä tänä vuonna pesinnöissään monin paikoin epäonnistuneita haukkoja muutti 5 (1+2+2)  läheltä joten saimme seurata ja opiskella tätä isohkoa petolintua aina pitkään. Näimme myös pari isompaa petolintua jotka jäivät määrittämättä, todenäköisesti nekin olivat mehareita(?). Jos näkee siipien alapuolelta valkoisena loistavan isohkon petolinnun se on varmaankin kalasääski, tällaisen kaverin näimme myös muuttavan kohti etelää. Paikallisia varpushaukkoja oli vielä liikkeellä ainakin 3 yksilöä.

Hapäti (T Palomäki)

Muita kivoja lajeja olivat tuon lauantain muistiinpanoissa harmaapäätikka, kivitasku, tiltaltti (2), isolepinkäinen ja harmaasieppo. Päivän lajisaldo lähelle 50:tä. Mielestäni se on aika hyvä, heitinkin eläkeläiskumppanille ajatuksen että josko mentäisiin vielä jonain arkipäivänä seuraamaan muuttoa. Täytyy seurata forecan sivuja ja haistella sopivia tuulia.