lauantai 31. maaliskuuta 2018

31.3.2018 Kevään avaus Harjunmäellä

Upean pääsiäisauringonpaisteen kunniaksi teimme Harjunmäelle kevään avausretken. Meitä oli kuusi innokasta kiikarinkäyttäjää, uusina kasvoina mäelle olivat tulleet Niklas ja Leevi isolta kylältä meidän vanhojen "starojen" seurana. Innokkaimmat olivat jo kahdeksan pintaan olleet mäellä ja Kurppakomppanialaiset ilmestyivät ennen kymmentä. Hyvä kun jotkut olivat jo olleet ajoissa paikalla, sillä niinhän se on että aamulla ne linnut nähdään.

Päivän lajisaldoksi tuli 26 eri lajia painottuen aamuhavainnointiin. Harjunmäen teeret olivat olleet aktiivisimmillaan aamun ensi tunteina, päivälle merkittiin yht 24 yksilöä. Mäellä harvemmin kuultu hippiäinen oli myös havaintovihkossa, samoin kuin töyhtötiainen. Myös pikkuvarpunen oli nähty. Tilhi esiintyi kuuden yksilön parven voimin.

Kevään muuttajina voidaan pitää tänään suhteellisen runsaana esiintynyt urpiainen joita merkittiin 99 yksilöä, parhaimmat parvet olivat parinkymmenen yksilön suuruisia. Samoin kevään muuttajina voidaan pitää pulmusia, näitä vanhaan hyvään aikaan hyvinkin runsaana esiintyneitä musta valkeita kevään väriläiskiä merkittiin kuusi kappaletta. Koska menimme mäelle aika myöhäisessä vaiheessa oli meidän staijauksen pääpaino petolintujen näkemisessä. Hiirihaukkoja näimme päivän kuluessa kolme kaveria. Näistä kaksi tulkittiin paikallisiksi ja mielestäni yksi oli jo muuttava.

Hiirihaukka oli jo saapunut pesimäreviirilleen (kuva T Palomäkii)
Suomen kansallislintua laulujoutsenta oli joitakin hyvin pieniä "parvia" liikkeellä, yhteensä 14 valkokaulaa. Tarkkasilmäisimmät kaverit löysivät jostain hyvin kaukaa ison petolinnun joka kaarteli selvästi muistuttaen kotkalintua, tarkempi määritys jäi hivenen auki. Sepelkyyhkyjä näimme joitakin yksilöitä, ei ollut mitään isompaa muuttoa.

Kevään avaus on tehty! Olin kuin pikkupoika edellisiltana ja heräilin hyvin innokkaana ennen sitä kun kännykkä hälytti. Vanha tuttu kaava toistui jälleen mäellä kun naamat rupeavat saamaan uutta väriä. Tällä kertaa emme tehneet nuotioata vaan kukin tyytyi omiin eväsleipiin ja termarin maistuvaan kahviin. Ei parempaa aamukahvia voi juoda kuin mäellä hyöryävän kahvikupillisen kera nautittu eväsvoileivät! Tämä retki toistetaan lähitulevaisuudessa vielä aamuvarhaisempana vaihtoehtona.

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Kevät alkaa

Tiistaina illansuussa kirjoittelen tämän blogin uutta päivitystä vaikka juuri aamupäivällä laitoin edellisen. Onkohan tässä itsekin jo innoissaan tulevista viikoista. Kärpäset ovat heränneet ikkunan väleihin, siinä niiden touhua voi seurata. Tuntemattoman sotilaan sanoin mitähän tuollaisella oliolla oikein tehdään. Linnunruokaa ne ovat!

Tavoitteena on tähän kevääseen saada yksi uusi tonttipinna, pulmunen. Niitä on jo havaittu etelän aukeilla ja täälläkin päin joitain yksilöitä, nyt on hyvä aika kerrata sen lentoääni. Siinä hyvä iltaläksy!
Naakkaparvi (n 40) on pyörinyt tässä kotitontin nurkilla, laskin ne eräänä iltana. Sauna oli vielä ohjelmassa, siinä terassilla käydessäni kuuntelin hetken mutta tyhjää sai kuunnella. Muistelin siinä viime vuoden terassivilvoittelujani jolloin ei sisälle ollut asiaa jos ei havainnut kymmentä lajia. Nyt ei ollut puhettakaan yhdestä lajista.

Päivän työt odottavat pihamaalla, tänään olen halkaissut kolme pölliä, juuri päivän tingin määrä. Loppupäivän saan ottaa vähän rauhallisemmin. Puita halkoessa on hyvä tarkkailla kevättä, ohi lensi ainakin yksi tikli ja pyrstötiainen, vaan yksi kappale kävi aivan yläpuolellani puun oksistossa.

Torstaina taas puitten kanssa riehumista ja yritin katsella, kuunnella kevättä, kyllähän kuuntelu ja katselu onnistui mutta ei ollut lintua liikkeellä vaikka keli oli mitä parhain. Ainoa asia minkä sain oli väriä naamaan. Ehdin siinä puitten hakkaamisen ohessa muistella tasan vuoden takaista kevättä. Olimme 29.3. Harjunmäellä ja kevätmuutto oli hyvin käynnissä, joutsenia, kurkia, hiiri- ja varpushaukkoja sekä kanahaukka, Kymmeniä kiuruja ja peippolintuja jne.. Eivät ole vuodet veljeksiä!

Harrin kuvaama viirupöllö Parikkalasta
Torstai-iltana minulla oli etiäinen pöllöstä. Ennakkoaavistus piti paikkansa, olin terassilla puoli kymmenen aikoihin illalla ja kuulin lehtopöllön kiekaisun Kierumanojalta päin. Tunne piti paikkansa ja pöllökausi on avattu todenteolla. Joko samaista pöllöä (pöllöjä) on kuultu Lavajärven ympäristösä usealla paikalla, jopa viirupöllöäkin on kuultu. Eipä se viiru kyllä olisi meille kuulunut mutta ainahan voi toivoa etäsen lajikumppanit ovat myös äänessä.

30.3 on täysi auringonpaiste ja heti aamukahvin jälkeen menin terasille, kuinka ollakaan tuttua lauluntapailua alkoi kuulumaan mökin metsiköstä. Peippo ilmoitti saapumisestaan. Kummasti lämmitti hytisevää aamustaijaria, kyllä se tästä lähtee.
Naakkaparvi (n 15 yks) tyhjentävät ruokinnan taleja, mustarastaat (2) vilahtelevat puiden lomassa. Jäälläkin näkyy olevan hiihtöjiä, täytyskö kaivaa vielä hikilaudat esille!

tiistai 27. maaliskuuta 2018

viikko 13

Eivät ole pöllöt huhuilleet viime aikoina, en ainakaan itse ole kuullut. Lehtopöllö on tuolla länsipäässä järveä pitänyt jonkinlaista metelöintiä mutta en ole ollut terassilla korvat auki. Hämeenkyrössä on kuultu varpuspöllön viheltyä sekä lehtopöllöä. Kyllä ne alkavat omat huhuilunsa kunhan keli hieman lämpenee, näin ainakin toivon.

Näin tänään kaksi urpiaista ruokinnalla, ne eivät ole aivan jokapäiväisiä vieraita. Pakkassäät yöaikaan jatkunee ainakin tämän viikon joten muutto on pysähdyksissä. Nyt kun kevätsää on muuttunut talvisääksi tulee aikaa vietettyä ehkä hieman enemmän sisätiloissa, tulee kirjoitettua tätä blogia, ihmeteltyä kevään viivyttelyä. Luontohavikset jäävät aika vähiin, mitä nyt ikkunan läpi tulee nähtyä. Tänään urpiaisten lisäksi ilmoitin tiiraan yhden mustarastaan, koiras keltanokkaisena kärkkyi rasvatangolla jos käpytikka jättäisi sillekin jotain. Yksi kuusitiainen kävi myös nappaamassa auringonkukan siemeniä.

Päivittäinen vieras hömötiainen (kuva T Palomäki)
Tänään (su) oli vuorossa yllätys yllätys puitten hakkaamista, siinä hommassa tuli hiki. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, on aivan kuin kevät puhkeaisi juuri nyt, mutta meterologit lupaavat hieman toista. Yöpakkaset tulevat jälleen iloksemme. Yksinäinen laulujoutsen kävi pyörähtämässä kenties tulevaa pesintä paikkaa katsastamassa. Sehän olisikin aivan huippujuttu! Samoin kuulin kuinka harmaalokit pitivät mekkalaa tuolla Lavajärvellä, liekö jonkun pilkkijän ilona, kuitenkin se oli myös meikäläisen ilo, tulihan siinä "vuodari". Pihamaalla kävellessäni kuulin pikkukäpylinnun ääntä, yritin hakea linnut näköpiiriini siinä onnistumatta. Jonnekin S-suuntaan ne lensivät. Seuraava ohjelma on lepohetki, sitten Kaisa Mäkäräisen ampumahiihtoa seuraamaan, toivottavasti hänellä on hyvä päivä.

Olihan Kaisalla upea hiihto ja ammunta, kisan kuudes ja maailman cupin voitto! Tänään eivät joutsenia näkynyt eikä kuulunut, olivat kyllä olleet Lavajoella yhdessä telkkien (2) kanssa, samoin koskikara oli siellä. Nämä olivat muiden havaintoja, noukin ne tiirasta. Omat havikset olivat pihan talvilintuja, ehkä korppi oli päivän paras. Pakkasyön jälkeen kun kävin pöllien kimppuun sain niitä taas aika monta hakattua, isoimmat pöllit olivat n 40 cm leveitä joten niissä täytyi käyttää hieman apukeinoja jotta sai ne pieniksi.

Käpytikka (kuva T Palomäki)
Jälleen on yksi yö nukuttu, maan valuutta on vieläkin euro, eli mennään tutulla kaavalla. Yön jäljilta on pakkasta hieman liikaa mutta onneksi tuo aurinko lämmittää ja asteet kääntyvät vähitellen plussan puolelle. Kyllä noilla metsän pienimmillä on kovat ajat, missä ne viettävät kukin yönsä. Joka paikassa on kylmä. Talviruokinta kenties pelastaa aika monta piipertäjää. Ainakin niin halukkaasti ne asettuvat heti päivän valjettua murkinalle.

perjantai 23. maaliskuuta 2018

Odottavan aika on pitkä

Mustarastas tuli ilokseni näin kevään ensimmäisenä muuttajana tai oikeastaan lintu tuli paremmin esille. Mura on näkynyt nyt melki päivittäin, vielä ei laulua kuulu mutta eiköhän sekin ala kun säätila hieman lämpenee. Naakkoja on ollut ruokinnalla reilun kymmenen parvi läskinpalojen kimpussa, siinä sivussa tehdään selvää myös taleista. Myös orava on aamun ensimmäisinä tunteina automaatilla.

Maaliskuun päivät ovat kuluneet pöllien kimpussa. Kyllä nyt kelpaa kun ne pöllit ovat jo kotipihassa. Vaikka olen sanonut että koivupölli menee aivan helposti halki jäätyneenä on siinä kuitenkin vielä sitkeyttä, ei oikein uskoisi mutta apuvälineitä on käytettävä.  Työnteon ohessa kuulin kuinka mustarastas viritteli lauluaan, sehän on selvä kevään merkki. Nyt on jälleen ruvettu julkaisemaan lintusäätiedotetta joka sekin jo lupailee sopivampaa säätä ensimuuttajille. Nyt vaan täytyy olla kaikki hoksottimet herkkinä.Tänään on maaliskuun 21 päivä, eilen oli kevätpäivän tasaus eli päivä ja yö olivat yhtäpitkät.

Tänään keskiviikkona oli puitten vuoro, siinä sivussa koko ajan hoksottimet hereillä mutta eihän ollut mitään liikettä. Odottavan aika on pitkä! Vieläkin täytyy tyytyä normaaleihin talvilintuihin, ainoastaan kolme korppia olivat hyvin korkealla, lensivät kylläkin "väärään" suuntaan, länteen. Naapurissa asuva vaimon sisko kertoi että tuttu lehtopöllö oli huhuillut vielä illan tullen. Pöllö on asunut siinä pöntössä jo useana vuonna, hienoa että se tuntuu löytäneen myyriä riittävästi, samalla sillä pesimisvietti valtaa. Täytynee tässä jonain iltana käydä terassilla kuuntelemassa tätä kissapöllöä!

Torstain ohjelma on toistoa alkuviikolta, puitten kanssa rehaamista. Lintumaailma on kevättä myöskin odottava. Nyt näiden tuttujen talvilintujen ohelle on ilmestynyt mustarastas, joka tänäänkin näyttäytyi pariin otteeseen. Sitten kuulin kuinka laulujoutsen lenteli Lavajärven päällä, lienevät niitä joutsenia jotka talvehtivat onnistuneesti Lavajoella. Sekin on hieno lisä tähän äänimaailmaan. Täytyy oikein ihmetellä mistä tuota lunta oikein riittää, nytkin satelee kevyttä lunta aikalailla. Laitoin pressut puiden päälle, eiköhän tämä lumi sula kunhan tuo mollikka rupeaa lämmittämään.Yksi varma merkki keväästä on se kun birdlife laittaa eri lintutornit hakuun tornien taistoa varten. Kurppakomppania on perinteisesti ollut Hämeenkyrön kirkkojärven tornilla ja varasin sen tornin jälleen meille. 5.5. on tarkka päivä tälle leikkimieliselle taistelelulle.

Lavajoen kuolleet joutsenet (by Oiva Mäenpää)
22.3. tapahtui ikävä törmäys laulujoutsenille Lavajoella. Sinne oli lentänyt joitain uusia joutsenia ja nämä talvehtijat olivat näistä vieraista "ilahtuneita", tuli pientä lentelyä, kaksi joutsenta oli joutuneet väärälle lentouralle ja näiden matka oli katkennut. Toinen näistä uhreista lienee talvensa joella viettäneistä. Kuvassa jonka sain Oivalta ovat nämä uhrit. Näiden joutsenten eteen paljon tehneet ruokkijat ansaitsevat kyllä joutsenmerkin ansiokkaasta uurastuksestaan.Näihin sankareihin lukeutuvat Hannu Järvinen, Kirsi Meriläinen ja Oiva Mäenpää.

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Talvi ei irrota otettaan

Keväinen sää ei meinaa päästä valloilleen, eilenkin (ma) tuli räntää oikein olan takaa, viiden sentin kerros on jälleen pihassa. Ei ollut mukava keli! Hain täydennystä linturuokinnalle johon täytynee kattaa vielä uudet annokset. Olisipa mielenkiintoista tietää rahallinen arvo näille linturuoalle tai sitten sitä tarvitse tietää, tulee vaan paha mieli kun eläkeläisen budjettia ajattelee.

Pari oravaa käy mielellään aamulla tankkaamassa auringonkukan siemeniä. Aikaisemmin niitä oli jopa kolmekin "kurrea" leikkimässä ja ajamassa takaa toisiaan mutta nyt on vaan kaksi, mihin lie yksi kaveri kadonnut. Ellei sitten ole tuonen musta käsi iskenyt ja orava on siirtynyt ajasta ikuisuuteen.

Pöllit odottavat 
Keskiviikkona oli päivä pitkästä aikaa jolloin ei satanut lunta, päivä oli pyhitetty lumen auraamiseen sekä muuten vaan mönkijällä tien putsaamisen. Vielä iltapuhteeksi tein kirveellä klapeja isoista pölleistä, olen päättänyt että aina kun muilta hommilta ehdin käyn tekemässä joitakin pöllejä, näin ne tulevat tehdyksi aivan huomaamatta. Siinä pihatouhujen lomassa tulee aina seurattua  ympäröivää luontoa, tehtyä joitakin havaintoja. Tänään kuulin kuusitintin, näin kaksi hömötinttiä, ruokinnalla oli n 30 keltasirkkua ja pikkuvarpusia arviolta 25. Puita hakatessa katseeni kiinnittyi kuusen latvassa olevaan lintuun, se oli varpuspöllö joka lepäili auringonpaisteessa tai sitten saalisti ruokinnan yläpuolella. Vapö pysyi aika pitkän aikaa paikalla, en aivan ehtinyt hakea kameraa, kiikarilla katsoin lintua varmistuksena.

Torstai oli kotona pihapuuhastelujen päivä, tein terassit vapaiksi lumen "kiroista" ja onnistuin vielä pudottamaan keräimien päältä lumet. Nyt pääsee päivän aurinko tekemään hyvät työnsä. Yllättävän paljon on lunta kertynyt, sen huomaa kun katselee tuota paikkaa johon olen pitkin talvea kolannut lumet. Siinä tuntee olevansa kukkulan kuningas kun katselee sieltä liki parimetrisen kasan päältä ympäröivää pihaa. Lintumaailma ei tarjonnut vieläkään kevään muuttajia vaikka sää olisi ollut hyvin otollinen, ainoastaan auringonpaisteen lämmittämä naamasta huomaa sen jokavuotisen  ilmiön eli väriä tullee naamaan. Puukiipijä ja tundraurpiainen ovat päivän tiiraan ilmoitetut tipuset.

Osa rankapinosta
Lauantaina on keli edelleen hyvin hyytävän kylmää mutta kyllä se kevät keikkuen sieltä puhkeaa, väkisinkin! Hyvä ystäväni Harri Partanen lähetti hyvän kuvan jonka oli naapuri ottanut. Kenties viirupöllö päivysti aamulla, valoisaan aikaan erään pensaassa. Pöllö oli ollut hyvin nälkäisen näköinen. Se kuvastaa hyvin sitä ahdinkoa missä nämä yön saalistajat elävät myyräkantojen huvetessa. Lavajärvellä ovat keltasirkut ja pikkuvarpuset päättäneet tyhjentää meikäläisen ruokinnan. Tiaiset yrittävät säestää siinä vivussa. Iltapäivän aurinko lämmittää todella hyvin!

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Pöllitalkoissa maaliskuussa

Meillä on mökin rannassa kahdeksan kaadetun koivun roippeet ja pöllit, muina vuosina olen rahdannut ne kantamalla ylös mutta tänä vuonna en sitä joudu tekemään. Tuttu moottorikelkkamies lupautui tulemaan avuksi, saamme ne hänen avullaan ylös kotipihaan. Aikamoinen helpotus ja apu näin vanhalle selälle ja myös mielelle. Olemme puhuneet sinne talkoisiin myös joitain tuttujamme joten homma ei tule kenellekään liian raskaaksi.

Olen viettänyt puolipäivän tunnit pihamaalla, silmät suunnattuina aina silloin tällöin yläilmoihin, turhaa touhua ainakin tähän mennessä mutta kutina kertoo että pian ne ekat paluumuuttajat näkyvät, ilmat rupeavat lämpimään! Päivien havaintoja ovat olleet talvelta tutut linnut siis ei mitään ihmeitä. Talvilinnut alkavat "lämmetä", äänet lisääntyvät, linnut ajavat toisiaan takaa, on välillä aika vilske puissa ja pusikoissa. Kunhan keli vielä hieman lämpenee niin avot, kevät keikkuen tulevi.

Saimme muistella mennyttä talvea kun lumisade valtasi Hämeenkyrön, eihän sitä kertynyt kuin viitisen senttiä mutta kuitenkin. Mönkijällä tein tuon tienmaan ja hieman autoin naapureita, tuli hyvä mieli! Lintumaailmassa on selvästi odottelun makua, uskon että kun sää tästä hieman lämpenee tulevat ekat uhkarohkeat. Pihassa kuulin tänään (pe) hömön ja kuusitintin, parisen kymmentä pivaa ja vähän vähemmän keltasirkkuja olivat ahkerina ruokinnalla.

Nyt ovat pöllitalkoot ohi, mieli on tosi hyvä. Säästyy selkäparka ja puut ovat pihassa. Nyt on vaan edessä vielä pöllien hakkaaminen klapeiksi mutta tunnetusti hieman jäätynyt pölli menee kyllä pienellä voimalla helposti pienemmäksi. Sitä työtä jaksaa tehdä! Huomasin peräkärryn vieressä pienen vesinoron joka oli valunut näin lämpimällä kelillä, tuokin pieni jälki lumessa lämmitti mieltä. Täytyy ne ilonaiheet kerätä hyvin pienistä asioista

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Lavajärven laskenta 4.3.2018

Tehtiin Isokivijärven Karin kanssa talvilintulaskenta näin viime metreillä tälle kaudelle. Aamulla oli treffit Komin päässä puoli yhdeksän aikoihin mutta omat aamukahvit venyivät varttin verran joten lähtöaika oli 8.45. Sehän sopi aivan hyvin Karille, saatiinhan pakkaslukemat hieman hellittämään. Aamupakkasmittari näytti reippaat -20 astetta. Rapsakka keli näin lämpöiseen tottuneelle kulkijalle, kyllä siinä hengitys höyrysi eikä paljon tehnyt mieli olla ilman hansikkaita! Se on kylläkin pukeutumiskysymys ja kelillä kuin kelillä pärjää kun vaan laittaa kerroksia riittävästi.

Saimme aika hyvin metsätiaisia kasaan jo alkupäässä matkaa, hömötiainen (8) oli yllättävän runsaana esillä, töyhtötiaisia (3) tuli myös pariin otteeseen, kaksi töyhtistä oli puun latvassa ja yksi lauloi myöhemmin. Palokärjet (3) olivat myös reissun alkupuolella, yksi palokärki tuntui naulaavan yhtä vanhaa pökkelöä aika kuuluvasti. Käpytikkoja (13) oli myös alkupäässä tai sitten ne eivät rummutelleet puolen päivän aikoihin. Harmaapäätikat (2) näimme niiden lentäessä ylitsemme, oli hieno havaita nekin aika varhaisessa vaiheessa. Yksinäinen pyy yllätti meidät Veittolan mutkassa samoin lentäessään ylitsemme.

Lavajoen joutsenet (Oiva Mäenpää)
Lavajoella viettää talveansa 4 joutsenta, 2 aikuista ja 2 nuorta ovat jo selvinneet näistä paukkupakkasista hyväntahtoisten ihmisten ruokinnan avulla. Koskikara oli saanut itselleen toisen lajikumppanin, olihan siellä ollut pieni aika sitten jopa kolme karaakin!

Varpushaukka tuli laskentaa mukaan aivan laskennan lopussa kun se yritti saalistaa ruokinnalta mutta veti tyhjän nuotan. Samainen (?) varpushaukka on jo kertaalleen saanut tältä ruokinnalta yhden sinitiaisen. Ruokinnalle oli turha odottaa pikkulintuja pedon vierailun jälkeen, vaikka jokainen hetki on käytettävä ravinnon hankkimiseen. Luonnossa vallitsee aika raaka vahvemman laki!

Urpiainen oli hieman kadoksissa, vain 4 yksilöä (kuva T palomäki)
Laskenta loppui klo 15.00 jolloin pakkasmittari näytti siedettävää -7 astetta. Talvipäivä ulkosalla oli jälleen hyvin antoisa, taas ollaan yhtä kokemusta rikkaampia. Kevättaivas oli päivän aikana vielä aivan tyhjä mutta kyllä näin sään lämmetessä sinne saattoi hyvin kuvitella joitain isoja pisteitä, näin ainakin toivottiin kummankin laskijan toimesta.