maanantai 29. huhtikuuta 2019

Tuha on palannut, samoin kirjosieppo ja useat muut kesän tuojat

Otsikko johtuu siitä kun näin tuulihaukan lauantai-iltana lentelevän tutulla reviirillään. Tuha on palannut, täytyy todeta. Laskeskelin saunasta lepotautolla jälleen lajit ja sain melkein parikymmentä lajia. Lajimäärä on kerätty saunaa ennen istuskellessani terasilla ja sitten saunan löylystä ollessani löylyistä huilaamassa terassilla. Tätä olen odottanut, että pääsee yli kymmeneen helposti ja viimeiset lajit saa "puristaa". Tässä lajiluetteloa: Sini ja tali, pikkuvarpunen, keltasirkku, viherpeippo, tavallinen peippo, vihervarpunen, punarinta, punatulkku, kalalokki, naurulokki, varis, naakka, punakylkirastas, mustarastas, laulurastas, tuulihaukka, käpytikka, kuusitiainen, rautiainen, harakka, kuovi. Tässä oli lauantain lista.

Maanantaina pidin viikon tauon jälkeen aamuvakion, sain kasaan 35 lajia parin tunnin rupeamssa. Kesän ilostajia oli ilmaantunut jo runsaasti. Kirjosieppoja arvelisin oleen 6 eri yksilöä pönttöjen tarkastuksissa eri puolella tonttia. Hyvä kun on viitisinyt tehdän pönttöjä. Samoin hyvin tyypillinen ääni järvien rannoilta kiinnitti huomioni, rantasipi oli levinnyt jo näillekn leveysasteille. Samoin kuikkien kaihoisaa ääntä kuului järven selältä. Kalatiira oli ilmaantunut myöskin kalastelemaan. Sitten kuulin hieman yllättäen hippiäisen laulun tapailua, se oli hyvin hentoalaulua jota eivät kaikki kuule, se on ensimmäisiä ääniä jotka katoavat kun kuulo rupeaa heikkenemään. Tonttipinnoissa olen päässyt 64:ään tälle vuodelle. Sadan tavoite rupeaa siintämään jo silmissä!

Tiistain aamuvakiossa ei tullut ihmeitä, normaalit 30 lajia parissa tunnissa. Eli jos ajattelen huhtikuun aamuja niin 35 lajia on täysin mahdollinen, jopa 40 eri lajia. Niin paljon jää aina puuttumaan sellaisia joita eilen näki. Kun vielä lopetan aina tämän vakion n klo 9-10 niin päivän laululinnut eivät ole vielä alkaneet laulelemaan. Lavajärvi antaa aina telkän, lokkeja, kalatiiran, laulujoutsenen. Nyt rupeaa olemaan huhtikuu "lusittuna" ja edessä on toukokuu, uudet haasteet. Tornien taisto on vuotuinen lintutapahtuma johon ottaa osaa lähimain 400 eri lintutornia ympäri Suomen, mekin olemme yhtenä mukana perinteisesti Hämeenkyrön Kirkkojärven tornilla. Siitä seuraavasa päivityksessä.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Harjunmäki 17.4.

Sain viettä rauhallisen aamupäivän Harjunmäen maastoissa. Sää oli mitä mainioin ja lämmintä riitti!
Kapusin mäelle 6.30 (vasta!) ja päätin lähteä kotikonnuille 11.15 kun näytti siltä että taivaalla ei liiku mikään ja yksinolo sai riittää. Odotin hieman enemmän liikettä linturintamalla mutta pääsin kuitenkin aivan hyvään lajimäärään, eli 49 lajia aamupäivässä! Kun kiipesin mäelle oli jo täysi lintukonsertti käynnissä, tuntui aivan kuin olisi mennyt eri maailmaan. Eihän siinä auttanut muu kuin ryhtyä perkaamaan lajikavalkadia. Ennen kuin ehdin istumaan olin jo saanut 15 lajia ja pianhan se kaksikymmentä meni rikki.

Päivän aikana näin ns harmaita hanhia, eli anser suvun hanhet kuuluvat niihin, 147 ja parvia näistä tuli 17. Aika pieniä ryhmiä liikkui, parhaassa parvessa oli 25 yks. Kurkien muuttoa hieman odotin mutta eihän se kukko laula käskien vaan omasta halustaan, näin vain 3 parvea! Yhteensä 21 kurkea. Ehkä kurjet lähtevät iltapäivällä! Samoin kuin petolinnut, näin vain yhden muuttajan, ruskosuohaukan matkalla pohjoiseen. Paikallisia näin kahta eri sorttia, varpushaukkoja kaksi ja yhden hiirihaukan. Sitten oli myös hauska hetki kun huomasin yhden tutun äänen joka ei oikein sopinut Harjunmäkeen, lehtopöllö piti kotoa käsin tuttua ääntään, täytynee ilmoitella rengastajalle jos siellä olisi jossain palokärjen kolossa uusi pesijä!

Närhikin on muuttolintu
Mielenkiintoisen havainnontein myös kun katselin että tuossahan muuttaa närhiä! Näiden lintujen lentotaito ei ole parhaasta päästä mutta kuitenkin innokkaasti linnut vaan matkasivat pohjoisen suuntaan. Näin närhiparvia kaksi (4+5) ja hieman niitä kyllä ihmettelin mutta muuttavia ne olivat!
Paikallisten närhien ääntelyä myös kuului joten arvioisn närhien kokonaismäääräksi päivän saldona 13 rääkyjää. Mittasin matkan meiltä kotoa pelipaikalle, sain mittariin 20 km. Paluumatkan tein Karhen kautta ja matkamittariin tuli 16 km. Kannattaa mennä hieman eri reittiä kuin on normaalisti tottunut.

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Senaattorista tuli tonttipinna nro 145

Tein aamuvakion eli pari tuntisen aktiivistaijailua kottontilla. Heräsin (vasta) seitsemältä ja siitä heti toimiin, Tutut lajit kertyivät listalle, tunnin kuluttua oli jo koossa parisen kymmentä lajia, ei maata mullistavaa mutta sitten tuli hyvä "pommi". Näin kotipihasta Lavajärven sulaan laskeutuvan kolme sorsalintua, kävelin hieman lähemmäksi ja näin yhden isokoskelon (koiras) ja kaksi muuta koskeloa. Hetken siinä katselin ja odottelin näiden kahden tulevan paremmin näkyviin. Tulivathan koskelot ja huomasin niiden olevan hieman eri sorttia kuin isokoskelo. Tukkakoskeloitahan ne olivat. Hieno, yllättävä tonttipinna! Numeroksi senaattorit, tukkakoskelo tieteelliseltä nimeltään  "mergus senator" saivat 145, tämän vuoden tonttipinnoissa laji oli 53. Eli hyvässä vauhdissa ollaan.

Iltapäivän alussa kuulin kurkien ääntelyä jostain taivaalta, en löytänyt parvea mutta meno päällä siellä jossain oli kurkia.samoin näin metsähanhien parinkymmenen yksilön parvrn etenevän suoraan N. Tässä parvessa oli yksi selvästi isompi kaveri, minulla ei ollut kiikareita käsillä joten se määritys jää auki. Nyt kelit hellivät meitä maan matosia. Taivas on täysin pilvetön eikä tuulta ole nimeksikään. Tämä täytyisi muistaa sitten kun tilanne on hieman toinen, käy joko kova tuuli tai sitten taivas on auki ja sieltä valuu vettä.

Haravoittin piha-aluetta syksyn lehdistä jotka ovat nyt paljastuneet lumen alta, huomasin ylitseni lentävän aivan kuin lokki mutta eihän se ollutkaan lokki vaan sinisuohaukka (k) joka muutti aivan matalalla suoraan NE. Sisusta tuli pihapinna nro 54 tälle vuodelle, tästä on hyvä jatkaa kohti sataa!
Huomenna menen Harjunmäelle staijaileen ja tavaroita pakatessa kävin ulkona, huomasin taivaalla menevän 40 kurkea hienossa aurassa pohjoiseen. Ehkä kurjilla ja muilla isommilla linnuilla on jo paineita muuttaan, se on varmaankin hyvä ja hieno asia huomisen retken kannalta, raportoin tänne päivän saldoa ja menestystä.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Sinisorsat kilpasilla

Aamuvakiossa 13.4. (7.30-9.00) sain kuunnella kovaa heinurien ääntelyä rannasta, täytyihän minun mennä katsomaan ja siellä olikin kolme koirasta liehittelemässä yhtä naarasta. Sorsien "rääkyminen"  oli aika ääanekästä, ei sinisorsan ääntely ole kyllä kaunista laulua mutta kai silläkin voi jotain tuoda esiin. Kaksi laulujutsenta puolestaan piti huolta tästä pienestä sulasta, aina kun oli vaarassa tulla vierailevia joutsenia isäntäparin älämöly nousi selvästi ja liikehdintä lisääntyi eivätkä nämä vieraat uskaltaneet laskeutua, "tämä reviiri on meidän, pysykää poissa!". Joutsen voisi olla hyvä kaveri pesintäaikaan kun se varmasti pitää huolta että ei vieraat pääse lähellekään.

Päivän muut havainnot noudattavat hyvin tuttua linjaa, 24 lajia parissa tunnissa, rautiaisen ilmoitin näiden vedessä oleilevien lisäksi. Täytynee käydä vielä kerran eväskaupoilla, rupeavat sopivat tarjottavat ehtymään. Eilen saunassa käydessä kokeilin jälleen saada terassilta lajeja, sain vain vaivoin kymmenen rikki. Kellohan oli jo iltaseitsemän joten sen puolesta eivät tiput ole enää aktiivisemmillaan mutta kuitenkin tämä on hyvä mittari kevään edistymisestä. Lievä takatalvi teki tehtävänsä mutta ilmojen lämmetessä tilannne kääntyy, normalisoituu. Rastaat etunenässä ne saapuvat joukoin antamaan äänimaailmaan keväisen piristysruiskeen.

Pidettiin hienon aamun kunniaksi pihakisa Lavajärvi versus Sasi. Kisa oli jälleen hyvin tasainen, kumpikin piha sai n 30 lajia. Muuttavia ei ollut paljoakaan, ainoastaan kuoveja todettiin muuttavina kymmenkunta yksilöä ja näin vielä yhden varpushaukan muuttavan N matalalla pihan ylitse. Kuten olen todennut, kisa kannattaa aina. Uusia vuosipihapinnoja sain yhden ja Sasi 4. Lavajärvi antoi kisaan pari lajia, sinisorsan ja joutsenen ja Miharinlammi antoi Sasille varmaankin kymmenkunta lajia. Lavajärven miellyttäviä lajeja olivat kuovi, lehtopöllö, harmaapäätikka ja varpushaukka. Hieman odotin rastaita mutta vielä sain pettyä, vain räkättejä oli ilmaantunut mustarastaista puhumattakaan.

perjantai 12. huhtikuuta 2019

Normikevät palasi 11.4.

Torstaian saatiin herätä sopivaan pakkasaamuun, -7 astetta klo 7.00. Kylläkin lämpötila nousi piakkoin nollan tuntumaan, tuuli ei käynyt joten keli oli täysin normaalin kevätaamun sää. Itsekin nukuin jopa seitsemään asti, tuntui aivan ruhtinaalliselta. Ryntäsin heti katsomaan ruokintaa eikä siellä ollut tavanomaista hyörinää, peippolinnut olivat lähteneet muutolle. Tuntui aivan kummalliselta kun siellä ei ollut elämää, tai parempi sanoa että peippolintujen hyörinää.Kyllä siellä oli elämää, punarintoja maisteli talipallojen makuja ainakin 4 yksilöä, mustarstaita vilisteli maan pintaa pitkin aivan hyvä määrä, 8 yksilöä ehdin havaita. Yksinäinen rautiainen oli vielä jäljellä, mihinkä sillä olisi kiire. Hyvä ruokinta ja sopivia pesimismaastoja aivan lähellä. Tarkkailin pihasta hetken kevään äänimaailmaa ja tutkailin muuttolintuja. Näin ainakin kuusi lokkia, mielestäni siinä lenteli kaksi kalalokkia ja neljä harmaalokkia. Tätä päivitystä kirjoitettaessa huomaan uusien peippolintujen pyörivän metsäruokinnan puolella, ei vaan järrejä ole ilmaantunut (vielä), kohta nekin valtaavat  parvillaan pihan ruokinnat. Nyt siellä hyörivät tutut talvilinnut sekä orava!

Pienen tauon jälkeen jatkoin kevään tarkkailua. Kuulin aivan oudon mutta tutun äänen, kuin joku rantakana, kävin rannassa katsomassa mikä se oikein oli, paljastuihan se kun kävelin rinteessä kohti rantaa ja näin sulaa hieman enemmän. Äänen päästäjä oli kanadanhanhi joka oli uimassa rannan sulassa yhdessä parin telkän kanssa. Hyvä lisä kevään saapujiin vaikka olenkin sen ehtinyt havaitseen aikaisemmin. Aamustaijin saldona voin pitää aivan hyvää lähes 30 lajia kotipihasta!

Huomenna on taas edessä staijikeikka Harjunmäkeen, kovat on odotukset ja vaateet, nyt niitä tuloo!!
Eivät kohdanneet odotukset eivätkä vaatimukset, päivä oli "hylsy" päivä, ei muuttoa. Vietimme aamupäivän hiekkakuopan reunalla, emmekä saaneet edes aurinkoa vain hyvät nuotiomakkarat päivän lounaaksi ja toistemme seuran. Kirjasimme sentään jotain muistikirjoihin, varpushaukka 1 p, metsähanhia (3) m NNE, paikallinen isolepinkäinen heti aamulla, 8 kottaraista m N parissa parvessa sekä peippolintuja muuttamassa N suuntaan hieman yli sata. Mikä pidätteli näitä kevään airueita? Ehkä se oli yön pakkasissa syy, kunhan yöt hieman lämpenevät sitten vasta niitä tuloo

keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Talvi tuli takaisin 8.4.

Vietimme jo hienoja kevätpäiviä kunnes iso vasara iski takaisin. Lunta ripotteli n 5 cm kerroksen, ja lisää tulee koko ajan, onneksi pakkanen ei pauku pahasti, vain pari astetta ollaan miinuksen puolella.
Piharuokinnalla oli kova vilske, aamun ensimmäisiä lintuja oli mustarastas. Niitä pyöri 4 kappaletta eturuokinnalla, takaruokinnan puolella arvioisin olleen vielä pari lisää. Mustaras on sillä tavoin hyödyllinen lintu kun se nokallaan penkoo ja viskelee tavaraa se ikäänkuin auttaa muitakin tipuja löytämään evästä. Ainakin peipot olivat tyytyväisiä kun niiden ei tarvinnut hakea lumen seasta auringonkukan siemeniä. Kaksi punarintaa olivat jo oppineet nokkimaan talipalloja, ahkerasti ne aina nousivat takaisin palloille kun ne jostain syystä olivat pudottautuneet pois niiltä. Viherpeippoja arvioisin olleen kymmenkunta kaveria ruohikolla hyppimässä. Naakkojen isohko parvi dominoi metsän puoleista ruokintaa, niitä oli varmaankin 30 yksilöä seassaan pari varista jotka eivät pudottautuneet ruokinnalle. Tavalliset tiaiset loistivat olemalla vielä piilossa.

10.4. suoritin taas aamuvakion kotiruokinnalla, tutut lajit olivat jälleen osissa tässä kevään näytelmässä. Runsainpana oli peippo, arvioisin niitä olleen 40, seassa vain pari järriä. Peipoista on enin osa koiraita, naaraat tulevat hieman jälkijunassa. Mustarastaita on seitsemän, joko keltanokkaisia aikuisia ja sitten tummanokkaisia nuorempia tai naaraspuvuissa olevia kavereita. Ilokseni oli rautiainen, ainakin yksi tumma-asuinen kevään heläyttelijä selvinnyt yön yli, samoin oli punarintoja useampi syömässä auringonkukan siemeniä ja talipalloja. Huomasin ruokinnan edessä maassa myös yhden urpiaisen. Kun katselee ruokinnan ruokapöydän tapahtumia niin siellä vallitsee isomman, vahvemman laki. Tällaiset saavat aina ottaa ensimmäisenä, on sitten kyseessä närhi tai sitten naakka. Seuraavana tulee mustarastas ja sitten ollaankin jo tasa-arvoisempia. Jos sinne sattuu orava samaan aikaan, on se ottamassa ensimmäisenä. Olen nähnyt parhaimmillaan (lue pahimmillaan!) kolme kävynpurijaa.

Urpiainen, kuvattuna by Timo Palomäki
Aamun mukavin ylläri oli kun katsoin Lavajärven sulaa, siellä oli kuusi joutsenta uimassa, ohi lentävät joutsenet saivat kovan pajatuksen osakseen. Sulassa oli myös telkkiä, kaksi koirasta ja kaksi naarasta, varmaankin kaksi sinisorsaa ehtivät lentää juuri ennen kuin sain kiikarit silmilleni. Se olisi tosi mukavaa nähdä telkkien soidintouhuja, siinähän nakellaan niskoja ja uidaan yltiöpäisesti naaraan ympärillä. +Käytiin anoppilassa atrialla ja sieltä käsin kun katseli maisemia ovat ne hieman erilaiset. Siellä ollessa hälyttivät vaimo yhdessä äitinsä kanssa meikäläistä katsomaan jotain isoa lintua. Yritin kiiruhtaa mutta se ehti jo mennä niin alas että oli myöhäistä kaivaa kiikareita esiin, iso se kuitenkin oli, uskoisin että hiirihaukka ?

sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Kisafiiliksiä

Lauantaina 6.4. käytiin Harjunmäellä toteamassa lintutyhjyys, ei ollut muuttoa. Ei edes pikkulinnuilla joita nähtiin jonkinverran toiseen suuntaan matkaamassa. Ainoastaan haukkoja nähtiin kahta sorttia, yksi piekana todettiin, paikallisia hiirihaukkoja joitakin ja varpushaukkoja kirjattiin 6 m ja 1 p. Harmaita hanhia löytyi sentään pari parvea, 35+20 ja juuri lähtiessä kurkiparvi (11) liihotteli N.  Pienempiä lintuja nähtiin kuitenkin malliksi isolepinkäinen (1 p), kottaraisia 3 m (2+1), tikli 1 kiertelevä, pikkukäpylintu 1 kiertelevä. Pajusirkku todettiin muuttavaksi sekä yksi punakylkirastas. Kulorastaita löytyy harjunmaastosta melkein kymmenen. Kiuruja oli sentään 11 m, mutta nilläkin todettiin selkeää paluumuuttoa.

Vihervarpunen ala Timo Palomäki 
Sunnuntaina pidettiin jäsentenvälinen pihapinnakisa jossa päästiin hyvään lajimäärään jokaisessa pihassa. Edelleen sama ilmiö oli havaittavissa, ei paljon muuttoa, joitakin hyviä lintuja löytyi paikallisina. Lajimäärä oli n 30 per piha, määrää voidaan pitää aivan hyvänä ottaen huomioon missä mennään huhtikuuta. Seuraavassa kerron vain omista  lajeistani, niitä kertyi kaikkiaan 32. Pikkutikka aloitti meikäläisen kisan, lintu löytyi pihahaavasta kapuamassa yhtä oksaa ylöspäin. Naurulokkeja näin 3 kiertelevän, Lavajärvi antoi peruslajinsa aika kattavasti, sieltä löytyi telkkä, sinisorsa, laulujoutsen, ainoastaan isokoskeloita näin lentämässä. Samoin näin yhden uuttukyyhkyn lentävän lännen suunntaan. Hienoimman hetken koin kun näin viime vuodesta tutun lekuttelijan palanneen tutulle saalistuspaikalleen, tuulihaukka löytyi naapurin pellon päältä. Yllättäen näin kolmen hieman isomman lentävän myös pihan yli, sinä meni kottarasia tarkastamaan tuuttuja pönttöjänsä, harmittava kyllä ne eivät ole meikäläisen pihamaastossa. Yhden västäräkin näin hakemassa tiilikatolta jotain purtavaa. Leikkimielinen kilpailu kannattaa aina, se on todettava. Jatkoin lajien keräämistä kun alkupäivän saldo oli jo hyvä. Sain puoleen päivään mennessä lisää vihervarpusen (3) sekä kiihtyvän lokkiliikenteen seurauskena kalalokin. Myös järripeipon ryystävän äänen sain lopulta todetuksi.
 

perjantai 5. huhtikuuta 2019

Peippo on jo yleinen

Tänään keskiviikkona 3.4. tein (taas) aamuvakion tontilla, se kannatti. Jo senkin takia että tulee noustua ylös aikaisin, sillä aamut ovat parhainta aikaa näin keväisin. Sitten vielä senkin takia että sain tänään joitakin uusia tonttipinnoja tälle vuodelle. Sain kasaan tänään 26 lajia, odottamiani rastaita ei paljon näkynyt, vain mustarastaita (n 5) oli ruokinnalla ja maastosta kuului myös laulua. Päivän toinen rastas laji oli räkättirastas jonka kuulin ääntelevän naapurin metsikön takaa. Muut rastas lajit jäivät puuttumaan, ainoastaan kerran olin kuulevinani kulorastaan kellonveto-ääntä mutta se jäi siihen kertaan joten en laittanut lajia siitä itselleni. Päivän toinen uusi laji uuttukyyhky, jonka näin lentävän pihan yli suoraan NE. Pidän havaintoa 100% varmana, sen verran hyvin näin sen kyyhkyn lyhyehköt, tylppäpäiset siivet, linnun värityksen! Metsähanhia hieman odotin myös mutta tänään täytyi tyytyä yhden hanhen ohilentoon. Aamuni alkoi hyvin kun kuulin urpiaisen äänen. Päivemmällä näin myös hömötiaisen pitkästä aikaa. Koko aamupäivän kuulin peippojen laulun liverrystä, se on jo täysin levittäytynyt näille leveysasteille.

Torstai on toivoa täynnä, näillä ajatuksilla mentiin Harjunmäelle staijailemaan aamuksi to 4.4. Kovahko tuuli oli jälleen vieraanamme joten eipä siellä oikein nautittu olosta. Aamun hetket ovat ne tärkeimmät, niiden aikana nähtiin paljon harmaahanhien jonoja menevän pääasiassa NE suuntaan. Saimme kasaan n 30 lajia aamupäivän aikana, lähdimme kotiliesien pariin jo kymmeneltä joten päivän petolinnut jäivät näkemättä. Paitsi kaksi maakotkaa jotka havaitsimme paikallisena lähiseudulla. Niistä täytynee raportoida rengastajalle! Myös kangaskiuru ol jälleen äänessä, liekö tullut pesimäalueelleen? Ehkä voisin vielä mainita hempon ja pajusirkun jotka myös havaittiin. Näin illansuussa vielä hiirihaukkoja kaksin kappalein kisailemassa kotitalon päällä, huomasin linnnut vain vilauksen omaisesti katsoessani makuuhuoneen ikkunasta.

Palomäen kuvaama viherpeippo
Tänään perjantaina pidin jälleen oman aamuvakion klo 7.30-10. Pihan lajit kasvoivat jälleen kolmella, punarinta viivähti hetken pihan puissa laulaen tovin. Järripeipon ryystävää ääntä kuulin ainakin kolmelta linnulta ja sitten isokoskelo (kn) lensivät pihan yli. Sitten ehkäpä paras havainto oli kun näin kolme uuttukyyhkyä lentävän myös pihan yli. Lyhyehköt siivet, töpäkämpi muoto eikä valkoista "sepeliä" näkynyt joten uskalsin määrittää linnut uuttukyyhkyiksi. Myös palokärki lensi pihan yli järven toiselle puolen josta hetken kuluttua kuului myös palokärjen ääni.

tiistai 2. huhtikuuta 2019

Aamuvakio tontilla

En ollut kyvykäs lähtemään tänään Harjunmäelle joten tyydyin tarkkailuun kotitontilla. Ilman kelloa heräsin jo kuuden jälkeen, söin aamupalan rauhassa ja siirryin vähitellen ulkotiloihin. Heti olivat joutsenet liikkeellä, summasin niistä 25 m  hyvin pieninä parvina suoraan N. Vuoden tonttipinnana sain merkitä metsähanhen, niitä oli 3 kiertelevää ja isohko parvi (n 40) yksilöä suunnaten myös suoraan N. Peippojen laulua on ruvennut kuulemaan jo paljon yleisemmin. Telkkäpari oli myös Lavajärven sulassa. Kiuruja kuulin yhteensä kolme kertaa, kaikki tuntuivat suuntaavan myös N-suuntaan. Tässä oli tämän aamun muuttoa tontilta havaittuna.

Olen tällä viikolla pitänyt omaa aamuvakiotani, pari kolme tuntia seurailee lintumaailmaa, kirjaan havainnot ylös.Tänään sunnuntaina oli heräämisen kanssa vaikeampaa kun oli kelloja siirrelty taas kohti kesää. Uutena lajina sain vihervarpusen kun kuulin sen äänen. Nyt ovat tonttipinnat tälle vuodelle 35, on hyvä alku kohti sataa lajia. Aamun "parhaimpina" lajeina voisin nostaa vihervarpusen lisäksi harmaapäätikan ja palokärjen. Sitten ennen puoltapäivää huomasin sulassa sinisorsaparin, hyvä pihapinna. Samoin ip näin vielä yhden kiertelevän kurjen ja paikallisen hiirihaukan joka oli tn menossa saalsistamaan Laurilan peltoaukealle. Hiirihaukan myötä vuoden tonttipinnat nousivat 36:teen. Kevättuuli on noussut tosi kovaksi, metsän puut ovat taipuneina aivan kaarelle. Jos niiden juuret eivät ole kunnolla juurtuneet tulee paljon tuulikaatoja. Se on kai sitä metsän luontaista uudistumista.

Rastaita odotellaan
Maanantaina en herännyt aikaisin, mutta kun olin saanut itseni jalkeille menin staijailemaan kotipihaan. Sain aamupäivän aikana vajaat 20 lajia, kyllä tuli sellainen fiilis että yöt ovat olleet liian kylmiä ja pikkulintujen muutto on pysähtynyt. Sitten kävi hyvä tuuri kun hyvä lintumiesystävä Miika soitti ja pyysi mukaan autolla katsastamaan hanhia Hämeenkyröön. Retkestä tulikin aivan mainio, näimme satoja hanhia, joitakin kymmeniä joutsenia, petolinnuista vain hiirihaukkoja (3). Retki opetti taas että vaikka olisi takana kuinka monta vuotta tätä harrastusta, ei kuitenkaan osaa/muista kaikkia tuntomerkkejä vaan on hyvä kaivaa lintumiehen raamattu ja opiskella jälleen! Niiden satojen hanhien joukossa oli myös harvinaisempia lyhytnokkahanhia ja niiden tuntomerkkien kanssa meinasi tulla stoppi mutta onneksi Miika oli oppinsa lukenut ja pystyi auttamaan kaveria. Tänään ei tullut uusia pinnoja tontille.

Myöskään tiistaina ei tullut uusia. Aamuvakiossa sain kasaan 24 lajia, pidän määrää aivan hyvänä ajatellen aikaista ajankohtaa! Parhaita olivat tänään hiirihaukka, jonka tulkitsin olevan reviirillään sekä harrmaapäätikan jonka ääntä kuulin aamun varhaisimpina tunteina. Kolmas hyvä havainto oli kun näin n neljänkymmenen metsähanhen parven pyörivän tässä talon päällä. Nyt ovat kelit kohdallaan, on vain ajan kysymys koska rupeavat punarinta tiksuttamaan ja rastaat esiintymään voimalllisesti.