Märkää keliä

Lokakuun puolivälissä näin pihassani yllättäen kaikkien lintujen kaikkoavan jonnekin piiloon, arvasin että petolintu on liikkeellä. Varpushaukka liihotteli pian näkyviin, siinä syy moiseen pakolentoon. Peippolintuja oli varmaankin 100 yhteensä, niin järrejä kuin tavallistakin peippoa. Samoin mustarastaita lensi rannan metsikön päällä 4-5 yksilöä. Harmaapäätikka on tänään ollut piilossa vain tavallinen käpäri käy tahkoamassa talimakkaraa.

Taas on hypätty joitakin päiviäeteenpäin, nyt mennään jo tarkasti ottaen puoltaväliä lokakuusta. Sain tänä aamuna tonttipinnan nro 99 kun näin isolepinkäisen lentävän E suuntaan tontin ylitse. Sata lähestyy, uskomatonta mutta totta! Vielä kun kävisi itätuuli joka painaisi muuttavia hanhia tännepäin, olisi edes mahkut saada valkoposkihanhi tai jopa sepelhanhi, puhumattakaan tundrahanhesta! No oli kuitenkin nyt niin tai näin, on tänäkin vuonna mahkut saada 100 lajia täyteen omalta tontilta. Pidän sitä kovana saavutuksena kun vielä ottaa huomioon keväiset poissaolot aina linturetkien aikaan ja sitten syysmuutolta samalla lailla. Sasin lintukaveri Kari H on kanssa laskenut lajinsa ja hän sai juuri sata täyteen! Tiukka "kisa" on tonttien välillä, Palomäen Timo asustelee Kaipion kulmilla ja hänellä on kanssa piha josta on havaittu "pirusti" lajeja. Uskon että kisasta tulee kova jos lähdemme mittaamaan lajimääriä, valmistaudun kyllä henkisesti jo pronssitilaan kun lähtee  näiden veijarien kanssa kisailemaan.

Ilmeinen tunrahanhi, kuvannut T Palomäki

Syyspuuhat ovat aikalailla tehtynä, vielä riittää  haravointia kunhan nuo viimeisetkin lehdet putoavat. Tänään saimme vaimon kanssa hommat jo hyvälle mallille, olisipa vielä sateettomia päiviä mutta kun ei ole tiedossa! Jos ei sataisi voisi edessä olla  reissu suppilovahveroiden perään, niistä saa tosi maukasta keittoa ja ovathan ne myös talven varalle tosi hyvää lisää muidenkin ruokien kanssa nautittavaksi. Tässä samalla kun kirjoittelen niin vilkuilen omaa ruokintaa jossa käy jova vilske. Pääasiassa ovat kylläkin pikkuvarpuset ja harakat jotka ovat tyhjentäneet (taas) ruokintaa kiitettävästi, täytynee käydä täydentämässä. Tiedä vaikka tulisi se sadas laji!!
 

Lokakuun puoliväli

Nyt rupeaa jo puoliväli lokakuusta lähestymään, vielä puuttuu pari lajia sadasta lajista nähtynä tai oikeammin pitää sanoa että havaittuna omalta tontilta. Tämähän on oikeastaa aikuisten lintuharrastajien hiekkalaatikkoleikkiä ja itsensä tuntien se leikki otetaan täysillä! Niitä "läheltä piti" lajeja kyllä kertyy, esim eilen näin neljän sorsalinnun laskeutuvan  Lavajärveen, linnut eivät olleet sinisorsia eivätkä taveja, jotain siltä väliltä, todennäköisesti haapanoita! Haapana puuttuu vielä tältä vuodelta! Samoin pyrstötinttejä on ollut jo liikkeellä mutta ovat hyvin vältelleet Lintulan tonttia! Tällaisia lajeja voisi luetella äkkisiltään kymmenkunta:

Urpiainen Palomäen kuvaamana. 

Kävimme paremman puoliskoni kanssa katsastamassa olisivatko suppilovahverot jo nousseet. Vanhoilla tutuilla paikoilla käveltiin ja saimme sienikorin pohjalle vain malliksi joitakin suppiloita, olimme selvästikin parisen viikkoa etuajassa. Tulipa ulkoiltua ja kaveltyä metsässä, se on terapiaa jos mikä! Samalla tulee tarkkailtua luontoa! Löysimme itsemme pienestä "pyykeskittymästä" sillä siinä kun käveltiin näimme yhden pyyn ja kuulimme varmaankin vielä neljä eri pyytä!

Vihervapuset ovat kaikonneet, kuva by Palomäki Timo

Nyt täytyy käydä täydentämässä ruokintavarastoja sillä ensimmäinen 25 kg auringonkukkaa on jo jaossa ja tikkojen rasvat vielä puuttuvat, eilen tosin näin tämän syksyn ekan harmaapäätikan (naaras) käyvän talipötköllä, se on hyvä merkki että hapäti on vielä maisemissa. Tämä tikka osaa kyllä olla hyvin hiljainen kaveri, se vaan ilmestyy jostain, syö hetken ja häviää jälleen.  Muita kivoja lajeja ovat olleet pari hömötiaista sekä yksinäinen kuusitiainen. Tutut talitiaiset ja pikkuvarpuset ovat voimallisesti edustettuina, kumpaakin lajia on lähelle 30:n parvi ollut aina ruokinnalla. Vielä viime talvena oli sinitiaisia hyvin runsaasti mutta ainakin tähän asti ne ovat olleet hävöksissä, vain kuuden linnun olen nähnyt einestävän. Samoin syksyllä oman vaelluksensa aloittaneet närhet ovat olleet piilossa, parhaimmillaan olen havainnut 4 närheä. Rastaista on edustajat olleet aika vähissä, punakylkirastas (1) ja laulurastas (1) eivät ainakaan vielä ole löytäneet tälle ruokinnalle mutta mustarastaat ovat sillä parhaimmillaan olen laskenut 8 tummaa yksilöä, kylläkin lähipihlajan marjoja napsimassa. Sitten ovat viime päivinä olleet hyvin näkyvästi peipot ja järripeipot. Järrejä olen arvioinut olevan alun kolmattakymmentä ja etelän serkkuansa, Suomen yleisintä lintua samansuuruinen parvi. Kyllä siinä on saanut auringonkukat kyytiä!

Syystauko on ohitse

Ehkä nyt on jo aika päivittää hieman blogia, onhan tässä pidetty taukoa (lue latausta itselle) jo useita viikkoja. Olen tässä välissä käynyt Virossa, Latviassa, Liettuassa eli autoretkellä Kuurin kynnäillä, Itämeren rannoilla upeissa hiekkaharjumaastoissa. Kävimme siellä Kurppakomppanian veljien kanssa 9-vuoden takaisissa maastoissa katsastamassa sitä valtavaa peippomuuttoa, niithän muuttaa kohden etelän auvoisia, lämpimämpiä talvehtimispaikkoja satoja tuhansia päivässä! Lisäksi näimme hienoa närhien vaellusta, yli 300 sataa yksilöä/päivässä ja muuttoa jatkui koko ajan. Normaaliin tapaan kirjasimme kaikki lajit joita saimme 126 tällä viikon retkellä.

Kotisuomessa on aika ryhtyä talviruokintaan, olen käynyt ostamassa auringonkukamn siemeniä, talipötköjä näin aluksi. Ruokinta on vetänyt hyvin puoleensa, pikkuvarpuset, talitiaiset, sinitiaiset, närhet (ne jotka ovat jääneet tänne viettämään talvea), harakat, mustarastaat ja sitten hieman harvemmin havaittuja lajeja edustavat punarinta(1-2), peippo(2), järripeippo(2), punakylkirastas(1), laulurastas(1). Ruokinnan olen aina aloittanut lokakuun alkupuolella.

Nyt on kova into saada se sata lajia täyteen tälle vuodelle omalta tontilta. Tällä hetkellä on saldo lukemassa 98! Vielä puuttuu "ns helppoja" lajeja kuten pyrstötiainen ja niittykirvinen sekä arktiset hanhet ja joitakin petolintuja. Täytyy olla tarkkana eikä kiikareita saa vain kuljettaa mukana vaan niitä täytyy käyttää ja olla hoksottimet hereillä koko ajan.

Nyt on ollut hieman surun aikaa kun anoppi kuoli pitkällisen sairauden murtamana, hän sai elää hyvän elämän, tästä olemme kiitollisia. Elämä jatkuu!

 

Pihakisa 16.8.2019

Pidettiin heti perään pihakisa jäsenten välisenä. Hailuodon piha sai jopa 30 lajia, Hanski siis voitti, onnittelut pohjoiseen lintujen jahtaajalle! Hopeatila jäi Lavajärvelle 24 lajilla ja pronssitilan vei Siivikkala. Hakalan Kari oli suorittamassa syksyn avausta Ketunkivellä, hän jäi 13 lajiin. Kylläkin Kari sai "parhaimmat" muuttohavainnot kun näki 2 kapustarintaa ja kirvisiä ison parven, 57 lintua.
Ketunkivi ei tuottanut hyvin lajeja mutta tuttuja hirvikärpäsiä oli ilmaantunut ja havannoitsija lähti kasin jälkeen kotiin suojaan.Hailuodon saaliiksi tuli hienoja lajeja, metsäisiä tiaisia, merihanhi, keltaväiski, järripeippo, pensastasku, tervapääsky ja harmaahaikara (5 kpl) Kyllä siellä kelpaa kisailla ja viettää aikaa!

Sielläkin iski sumu, samoin kävi Lavajärvellä. Kylläkin sumu kaikkosi kymmenen jälkeen kun kisa oli jo ohi. Sain tämän päiväisestä koitoksesta yht 24 lajia. Heti kisan jälkeen tuli kolme lisää, näin harmaasiepon ja nuolihaukan, se oli tärkeä lisä tämän vuoden pihapinnoihin, siitä tuli 95:s täppä!
Muita kivoja lajeja olivat myös syksyn muuttajiksi luokiteltavat haarapääsky (7 m, 1a) ja metsäkirvinen (10 ä) ja kirvisen 13 yksilön parvi. Ei vieläkään niittykirvistä! Kolmas laji oli kuikka jonka näin lentävän Lavajärven päällä.

Närhi jäi puuttumaan

Täytyy vielä hehkutella tuolla nuolihaukalla, se lensi pohjoisesta pihan yli SW suuntaan. Luulin ensin että tuolla saapuu tervapääsky kun nopeasti katsoin lähestyvää lintua mutta pian se paljastui petolinnuksi, kapeasiipiseksi pikakiituriksi joka jahtasi varmaankin päivän ruokaansa. Näin vielä toisenkin petolinnun kun näin isohkon linnun liitävän kohden Laurilan peltoja. Kyseessä oli todennäköisesti paikallinen hiirihaukka!

Syksyn merkkejä olivat ne pikkulintujen parvet selvästi S suuntaan. Päivän kisa oli jälleen hyvää harjoitusta syksyn koitoksiin. Istuin puutarhassa tuolilla ja haravoittin taivaanrantaa, se innosti jälleen hakemaan sieltä syksyn muuttajia. Tuttua puuhaa hieman paremmilla staijipaikoilla, vielä kun hakisi kaukoputken niin avot, tästä riemu repeää. Laadin eilen iltapuhteeksi tälle päivälle tavoitelajilistan, tästä listasta sain yli kymmenen lajia, kyllähän sen pystyy aika hyvin arvaamaan mitä tulee näkemään. Vaikka koskaan ei tiedä mitä päivä tuol tullessaan. Sen on elämä osoittanut, ja siinä se piileekin ainakin tämän harrastuksen suola! Kohti uusia haasteita!!

Haastoin itse itseni kisaan 13.8.2019

Päätin maanantai-iltana että huomenna eli tiistaiaamuna pidän kisan itse itseäni vastaan tavoitteena 30 lajia. En kuitenkaan saanut itseäni ylös ennen kuin aamukasilta ja pidin kisan vain lyhennettynä versiona 8-9.30. Sain kasaan vaatimattomat 21 lajia joista ei liene paljon kerrottava jälkipolville.

Aamun ensimmäiset tiaiset olivat heti äänessä, sini ja tali. Tuttu punakylkirastaan ääni ja pajulinnun laulun tapailu olivat seuraavat. Paikallinen kurki huuteli pesimäpellollaan Laurilan vainioilla. Pikkulinnuista peippo tuntui olevan ahkerasti hyönteispyynnissä. Tämän syksyn vaeltaja pikkukäpylintu kuului seuraavaksi. Varis ja harakka olivat myös äänessä. Räkätin äänen kuulin järven rantamailta. Näin syksyn koittaessa tuntuu olevan paljon punarintoja, niitä tiksuttelee aina tämän tämän, puskien alla vilahtelee tummia juuri siihen kokoluokkaan sopivia edustajia.

;Kurki on äänessä päivittäin

Västäräkin ääntä kuulin varaston liepeiltä, myös toisestakin suunnasta kuului väiskin ääntelyä. Lieneekö joku poikue?  Seuraavski olen merkinnyt puukiipijän, sen tunnusomaista sirahtelua kuulin Kaiharin koivumetsiköstä. Pääskyt eivät vielä ole poistuneet, näin tai oikeammin kuulin räystäspääskyn ja haarapääskyn ääntä. Metsäkirvisen myös sirahtavaa ääntä kuului, alle viiden yksilön jäi kokonaismäärä. Sitten näin jonkin hyvin tumman lintukaverin lentävän, se osoittautui mustarastaaksi. Seuraavan merkinnän sain tehdä kun kuulin vihervarpusen ääntä. Nyt on huoli siitä että jääkö naakka ja sepelkyyhky havaitsematta. Nythän on seplujen jahtiaika, räiske on ollut kovaa muina aamuina. Ei onneksi näin käynyt, kuulin naakkojen ääntelyä ja näin kahden sepelkyyhkyn lentävän. Viimeisenä lajina sin merkitä korkealla taivaalla kaartelevan kalalokin, se olikin ainoa jonka läheinen Lavajärvi antoi tälle aamulle.

"Kisan" päättyessä noin puoli kymmenen sain todeta että vihkosta löytyi merkintä 21 lajista. Toki olisi enemmän tullut jos olisin vain liikkunut hieman terassilta mutta en liikahtanut ollenkaan terassilautojen päältä! Puuttuvia lajeja voisi luetella ison määrän mutta ainahan niitä on, tällä kertaa harmittaa petolintujen ja niittykirvisen jääminen listan ulkopuolelle. Niittykirvinen kun puuttuu vielä tältä vuodelta vallan tonttipinnoista ne ovat tänään 94 täppää. Sata on vieläkin tavoitteena!

Elokuu alkoi

Taas on vierähtänyt pitkä aika, on aika päivittää hieman lintumaailman kuulumisia ja omia tekemisiä.
Käytiin eilen Leineperissä katsomassa "Finnhits-kuvaelmaa". Se nyt oli yhden kesäretken arvoinen ei paljon muuta. Hitit tulivat pääasiassa nauhalta, vain joissakin näyttelijä lauloi. Yleisöä oli noin satakunta paikalla, kaikki puhuivat sellaista Länsi-Suomen murretta, sanat olivat lyhyitä, ilmaisuasu oli hauska näin Tampereen murteen omaavalle. Kari Hotakaisen teksti oli välillä aika hauska, sääli että niitä ei muista seuraavana päivänä! Tekstit osuivat naulan kantaan mutta eihän sen sutkauksen ominaista hersyvyyttä voi enää muistaa. Se tilanne oli ja meni! Hankin kesälukemiseksi kirjan joka kertoo "Kulta-Kallesta" eli Kaarlo Kangasniemestä, kirja kertoo omin sanoin aika värikkäästi ja hauskoin "porilaistyylisesti venkoillen" Kallen kasvusta pienestä mökistä Leineperissä aina olympiavoittajaksi. Kirja on vielä kesken, kommentoin siitä mahdollisesti lisää!

Lintumaailmassa on hiljaiselon aikaa, punarinta syötti poikastaan terassipöydän alla, pihlajanmarjat kypsyvät lujaa vauhtia, niitä näkyy tulevan kohtalaisesti. Harmaasiepon sirahtelua kuuluu monesta paikkaa, sieppo on onnistunut pesinnöissään selvästikin! Rastaat ovat myös ilmestyneet, liekö osasyyllisenä kysyvä herukkasato ja pihlajanmarjat.

Elokuun alun kunniaksi pidettiin pihakisa "veljien" kesken, tavoitteena saada hyvä maku alkavasta syysmuutosta. Kisan saldona oli vaihtelevasti lajeja, Siivikkala sai kasaan 19 lajia, Anska joutui lopettamaan puolessa välissä! Nokian mies sai puolestaan hyvän määrän lajeja, 22 lajia. Lavajärvi keräsi ympäri pihaa haravoiden  kokoon 24 lajia, parhaina petolinnut, kalasääski ja ruskosuohaukka. Sasin edustaja keräsi ruhtinaalliset 30 lajia. Puolustuksena omalle saldolleni voin todeta että heti kun kisa päättyi tulivat hiirihaukka ja selkälokki. Sitten oli tuhottomasti poikasääniä jotka saattoivat olla mitä vain!

Kuvan varpushaukka ei tullut tänään

Yksi kurppakomppanian jäsen ei ehtinyt perjantain kisaan mukaan joten sovimme hänen kanssaan pitää kisaa su 4.8. Lavajärvellä soi herätys heti viiden jälkeen, aamukahvit ja -puurot ja kisailemaan! Kuusitintti oli äänessä heti kuuden aikaan, siitä oli hyvä aloittaa lajien kerääminen. Kiersin tonttia ympäri ämpäri ja lajimäärä kohosi ihan siedettäviin lukemiin. Laitoimme viestiä puolessä välissä, todettiin olevamme tasalukemissa, tiedossa oli siis tiukka kisa. Pajulintuja oli paljon koivun lehvästössä, niitä oli vaikea katsella jos siellä olisi ollut jotain muitakin lajeja. Kun yksi lintu lensi alas niin ehdin tarkastamaantipua hieman tarkemmin, sieltähän löytyi hernekerttu! Pikkukäpärit jatkoivat vaellustaan, laskin ainakin kuusi "parvea" joissa oli ainakin 17 lintua päivän yhteissummana. Rautiaisen äänen onnistuin erottamaan aamun äänimaailmasta, se oli hyvä! Lopussa tuli vielä rastaita, erotin sieltä kulorastaan kellonvetoäänen. Siitä tuli tämän vuoden 93. laji tonttipinnoista. Samoin pääskyt heräsivät aamun muututtua päivän lämmöksi, näin kaksi eri sorttia, räystäspääskyjä ja haarapääskyjä. Aivan loppumetreillä onnistuin näkemään päivän ainoa petolinnun, varpushaukan jota harakt ajoivat takaa. Lopputuloksena saimme tasatuloksen 29-29. Totesimme aivan yhteen ääneen että kisailu kannattaa aina, siitä oppii ja tulee treenattua syksyn koitoksia varten.

Keskikesällä

On heinäkuun puoliväli, 16.7. jos ollaan tarkkoja! Käytiin kääntymässä Kreikassa, siellä oli tosi lämmin, parempi sanoa että KUUMA! Viikko meni turistirantoja kiertäessä, se on nähty jo ennenkin mutta kyllä sen kestää! Vaimon kanssa reissattiin, käytiin Albaniassa, tuli korkattua uusi maa. Vahinko että enää ei löydä leimoja passeihin! Albaniasta olisi varmaankin tullut kotkankuva. Linja-auto retkellä näin bussin ikkunoista  useita kattohaikaroita, kotkia, haukkoja ja jossain tien vieressä oli hyvä kahlaajapaikka, sieltähän nousi ilmoihin joku isompi kahlaaja. Hotellimme sijaitsi Pargassa, Joonian meren rannoilla, siellä ei ollut vilkasta lintuelämää. Haarapääskyjen pesän jämiä, kenties pääskyt pesivät vielä toisenkin pesueen? Turkinkyyhkyjä oli langoilla aika usein, eipä siellä muita kyyhkyjä näkynytkään. Varpusia oli aika paljon, tunnistin muista pikkulinnuista vain viherpeipon ja  tiklin, isommista lentävistä vain variksen ja joitakin lokkeja, luulisin niiden olleen kalalokkeja. Ehkäpä myös harmaalokkeja?

18.7. kävimme mustikassa, löysimme jonkun verran. Nyt on mustikat jo perattuna odottamassa "jatkokäsittelyä". On upea keskikesän poutainen sää, aurinko paistaa minulle hieman liikaa joten olen pitäytynyt näihin sisähommiin. Mustikkareissulla noukkimisen ohella on hyvä tarkkailla ympäröivää luontoa, kuulin hömötiaisten ääntelyä, hienoa että ainakin jossain on hömppä onnistunut pesinnässään. Muita ääniä en lähtenyt erittelemään. Mustikkaan kyllä lähdemme toistekin, tai ainakin meikä käy poimimassa!

Käytin eilen katsomassa yhtä paikkaa mutta ei siellä ollut kuin nimeksi, tulihan tehtyä pieni metsäretki! Linnustollisesti kiinnitin huomiota tiltaltin lauluun sekä peukaloisen kovaan lauluun!On se vaan kumma kun käy oman piirin ulkopuolella tulee heti hyviä havaintoja. Paitsi tänään 20.7. näin kalasääsken, linnusta tuli pihapinna nro 91 tälle vuodelle! Sata on tavoitteena joten pikkuhiljaa lähestytään.

Kurki kuului päivän havaintoihin

Kitkin pihamaalla kukkapenkkiä ja huomasin käpylinnun lähestyvän, lintu aloitti laulunsa. Päätin mennä heti googlen kautta kuuntelemaan kumpi olisi kyseessä. Laulaja paljastui isokäpylinnuksi, pihapinnat tänä vuonna 92! Lähestytään pikkuhiljaa sataa. Keskiviikkona kävimme jälleen mustikassa, saalis jäi hyvin pieneksi, luontohavaintona näin kaksi kurkea lähtevän metsäautotieltä edestämme. Tokko ne ovat pesineet aivan metsän keskellä vaan jossain lähimaastossa. Tiltaltti lauloi aika innokkaasti, hienoa kuulla! Sitten kävimme Pässärinvuorella katsomassa olisiko siellä mustikoita mutta saimme haaviimme vain vesiperän! Ainoa luontohavainto oli laulava idänuunilintu. Kotipihassa sitten kävimme mustien viinimarjojen kimppuun ja siinä kerätessä näimme hiirihaukan lentävän kohti Laurilan peltoja tai sitten kohti omaa pesää, oli miten oli sil
lä roikkui kuitenkin joku risu tai sitten käärme jaloissa!

Eloa juhannuksenkin jälkeen

Nyt on ollut taukoa blogin päivityksissä, ajattelin korjata hieman asiaa. Tonttipinnoissa olen päässyt 90:een kun kuulin tässä yhtenä alkuyönä taivaanvuohen äänen jostain lähimaastoista. Olenkin hieman ihmetellyt mäkättäjän puuttumista mutta eihän niitäkään ole aina. Kyllähän tuolla järven perukoilla olisi vuohille oivaa maastoa joten sinne kyllä mahtuu piiloutumaan.

Nyt ovat päivisin laulavat linnut jo pesimispuuhiensa kanssa loppusuoralla, poikaset ovat lähteneet tai sitten jo lähtökuopissa. Aamuvarhaisella kuuluu aikamoinen äänien sekamelska, on joitakin hyvinkin tuttuja ääniä ja sitten hieman oudompia, poikasääniä joiden selvittäminen on hieman työläänpää. Petolintuja on ollut aikalailla vähän, ainoastaan tuulihaukka on pyörinyt lähimaastoissa ja sitten tämä lehtopöllö ääntelee melkein joka yö, tai paremminkin poikanen tai sitten poikaset?

Olen käynyt aina vilvoittelemassa saunan jälkeen terassilla ja lähtenyt siitä että sisälle ei ole menemistä ennen kuin on 10 lajia plakkarissa. Toisinaan se ei vie kuin pienen tovin ja taas toisinaan on kymmenen kiven takana. Tyypillisimmät lajini ovat tietenkin peippo ja pajulintu, kirjosieppo, Harakka, varis, punavarpunen, kalalokki, kalatiira (ne ovat näitä Lavameren tuomia!). Räkättirastas, punakylkirastas, vihervarpunen, viherpeippo, pikkuvarpunen, sepelkyyhky, mustarastas, sinitiainen, talitiainen, naakka. Sitten on näitä harvemmin tulevia lajeja kuten laulujoutsen, sinisorsa, kurki, naurulokki, harmaalokki, lehtopöllö, käpytikka, pääskyt, metsäkirvinen, peukaloinen, laulurastas, pensastasku, kertut, kuusitiainen, punatulkku, kuikka.

Kurki kuvattuna lähipellolla

Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, käy pieni tuuli, on upea kesäpäivä. Jossain betoniviidakossa on varmaankin kuuma, täällä maaseudulla nautitaan keskikesästä. Lintumaailmaa on ole pahemmin ehtinyt silmäilemään, mitä nyt muiden puuhien lomassa. Merkille pantava on se että petolinnut eivät ole lennelleet. Jopa lehtopöllö on hiljentynyt, liekö poikaset hajaantuneet jonnekin. Ei ainakaan iltaisin ole ääntä kuulunut. Ruokokerttunen metelöi illan hämyssä, eilenkin puolen yön tietämillä kuuntelin hetken terassilla, eipä sieltä kuulunut mitään muuta, kesäyön rauhaa ja hyttysten ininää!

Lämmin jakso ja rengastusta

Tänään on 3.6. ja lämmin jakso alkaa pian, puhutaan oikein helteistä. Sehän sopii kyllä näin kylmien kevät- ja kesäpäivien jälkeen. Vaikka se tietäisi jonkinlaisia ukkosia niin eiköhän sen kestä?! Olen tänään puuhastellut kaikenlaista pientä, nurmikko on siistinä ja ajettuna uudella Stigalla. Lintumaailmassa on hillitöntä pesänrakentamista ja uuden sukupolven luontia. Pönttöjen lähistöllä rupeaa kuulumaan (?) poikasten ääntelyä. Meillä on pöntöissä ainakin tallarin, sinitiaisen, kirjosiepon ja pikkuvarpusen pesät. Saapas nähdä ehtiikö joku rengastamaan? Pönttöjä on kyllä pihan reunoilla ja lähimetsikössä joten en tiedä mitä sieltä vielä löytyy.

Pikkuvarpusen poikaset olivat jo isoja

Tänä aamuna heräsin kuuden aikoihin ja menin terassille pariksi tunniksi katselemaan löytyisikö uusia pihapinnoja mutta eipä niitä vaan tule näin helposti. Nyt on tämän vuoden pihapinnat 86 täppää ja sieltä puuttuu vielä "helppoja" kuten keltaväiski, nuolihaukka, niittykirvinen, tilhi (onneksi pihlajissa näyttää tulevan runsaasti marjoja). Tavoitteeni on saada jälleen sata lajia kotipihasta joka on nyt 14 lajia vaille. Eiköhän se täyty, näin ainakin luulen ja toivon.

Rengastajakaksikko Kim ja Meri

Lehtopöllöllä oli tänä vuonna onnistunut pesintä tuossa Huvion pöntössä. Todisteena siitä näin tänään yhden poikasen ja aikuisen, näitä pöllöjä ajoivat takaa harakat jotka eivät voi sietää toisia petolintuja reviirillään. Päiviä väliin mutta touhu jatkuu. Nyt on jo keskiviikko, helle jatkuu... Näin tänään mehiläishaukan kaartelevan tuolla pohjoisen kantilla, lintu hävisi kyllä nopeasti kun varikset häiritsivät ja mehari kyllästyi ajojahtiin. Tuli kuitenkin hyvä pihapinna nro 87. Tänään tulevat vanhat tutut rengastajat, Kim Kuntze ja Meri Öhman jälleen kiertämään Lavajärven pönttöjä. Raportoin heidän tekemisistään iltapäivän päätteeksi.

Sinitiaisen poikanen

Nyt on rengastusreissu onnellisesti ohi, käyty suihkussa ja syöty hivenen. Laskeskelin päivän summia ja sain aika hyvän lukeman rengastuksia, niitä tuli yli 60 poikasta sai kihlat jalkaansa ja pari emoakin sai renkaat. Munapesiä oli vielä kymmenkunta joissa emo hautoi, niistä tulee vielä lähes neljäkymmentä poikasta jos kaikki menee suotuisasti kuten toivomme. 30 sinitiaispoikasta sai renkaan jalkaansa ja tallareista sai 26 poikasta. Kaksi hautovaa kirjosiepponaarasta saivat myös kihlat. Ne kun ovat niin rauhallisia hautoessaan että ne voi nostaa ylös "työstään" ja tyyväisinä ne lasketaan jälleen muniensa päälle ja homma jatkuu. Myös pikkuvarpuset olivat vielä pesässään, tokko montaa päivää enää arveli Kim rengastaja. Niin topakasti ne pyrkivät heti vapauteen että varmaankin näinä päivinä ne lähtevät ja jättävät pesänsä. 4 poikasta oli vielä jäljellä pesässä ja ne saivat myös kihlat. Rengastaja kaksikko Kim ja Meri olivat myös tyytvväisiä päivän saldoon ja sovimme että otetaan lähempänä yhteyttä vielä tulevista rengastusrupemista.

Kohti kesää ja pistelaskentaa

Tänään tätä kirjoittaessa on maanantai 27.5. Nyt ovat sateet ainakin hetkeksi ohi ja keli rupeaa lämpimään joitakin asteita, vieläkin tarvitsee collegen päälle jotta ulkona voi olla! Kirjoitellessani tätä päivitystä huomasin kuinka ruokinnan eteen putosi jotain vaaleahko mötti, mikä se oli? Paljastui että tuulihaukka saalisti sillä hetken päästä maasta nousi petolintu männyn oksistoon. Samoin huomasin kuusen latvassa laulavan linnun jota täytyi käydä ulkona oikein katsomassa, no punavarpunenhan siinä oli. Pääskysten laivue lensi myös Lavajärven suuntaisesti, siinä armadassa oli haarapääskyjä (5), räystäspääskyjä (2-3) ja tervapääsky.

Punakylkirastaita havaitsin 28 yks.

Nyt on kesä aivan portin takana, kunhan keli lämpiää niin kyllä sitten kelpaa. Taida tehdä Lavajärven kierroksen huomisaamuna. Olen joitakin vuosia sitten aloittanut pistelaskennan  Lavajärvellä, siinä lasketaan kaikki muut linnut paitsi lokki- ja vesilinnut jotka jäävät tässä laskennassa pois. Tämän aamupäivän saalis on rauhallisella pihakävelyllä pensaskerttu joka lauloi innokkaasti mökin maastoissa.

Räksiä havaitsin 33 yksilöä

Lavajärven pistelaskenta takana, onnellisesti ohi taas vuodeksi. Näin tai oikeastaan kuulin hyviä lajeja, joista lyhyesti seuraavassa. Reissu alkoi kotipihalta jossa ei kuovia kummoisenpaa, näin muuten kuoveja kaikkiaan 6 yks. Seuraavassa pysähdyspaikassa leirirannan risteyksessä kuulin reissun ainoan sirittäjän. Käkiä kuulin kaikkiaan 7 yksilöä koko matkalla. Näissä alkupään pysähdyksissä kuulin päivän ainoat hippiäiset yht 4 yks. Seuraava mielenkiintoinen laulaja oli mustapääkerttu joita kuulin yhteensä kaksi kappaletta aamun aikana. Sitten alkoikin kerttujen esiintyminen, pensaskerttua kuulin yhteensä 6 kpl ja lehtokerttua pari kappaletta. Pensastaskuja oli kierrossa 5 yhteensä ja punavarpusia samoin viisi. Tiltaltteja löytyi 4 yksilöä ja sitten laulutaituri idänuunilintu esiintyi vain kerran mutta pääsin hyvin vertailemaan laulua atrapin avulla. Idulin kanssa huomasin aikaisen petolinnun, tuulihaukan joka kyttäsi erään pellon päällä myyriä. Päivän toinen petolintulaji olikin lehtopöllö joita havaitsin aamun aikana kaksi kappaletta, tutuilla reviireillään. Vielä voisin mainita yhden tähän aikaan hyvin hiljaisen talviruokintavieraan eli töyhtötiaisen joka lauloi erään mäen päällä. Samoin palokärki oli hyvin äänessä Lavajoen sillan lähellä. Myös pikkukäpylintu lensi ylitseni. Tässähän tätä päivän saldoa oli, aikaa meni n 4 h ja olen todella tyytyväinen kun vain sain itseni liikkeelle. Suosittelen kaikille aikaisia aamuja luonnon keskellä, siellä maistuu aamusumpitkin oikein hyviltä!

Tankar on hieno paikka

Vietimme oikein hyvän lintuviikon Tankarin hienolla saarella. Tankar sijaitsee Kokkolasta merelle  n 20 km, joten siellä sai olla kaikessa rauhassa, varusteet vaan täytyi olla kunnossa. Eväitä riittävästi sillä syöminen on lomaviikon yksi tärkeimmistä asioista. Kurppakomppaniaa edustivat tällä kertaa Kari H, Hanski, Timo P ja meikäläinen, eli vahva oli edustus! Saarelle täytyi olla kuljetus, saimme edullisen venekyydin paikalliselta lintumieheltä, venekyyti kesti n. 40 min, saimme ihailla länsirannikon maisemia, alkumatkasta menimme lähempänä rannikkoa ja huomasimme ihmisten olevan jo paljon  kevätpuuhissa. Lähestyessämme kohdettamme rupesi "jännitys" nousemaan, paljon puhuttu Tankarin asema on edessä  ja viikko pelkästään lintuja

Näimme kevätviikon aikana 108 lajia, merkittävimmät olivat kyhmyhaahka, kangaskiuru (laji on aika harvinainen Tankarissa) ja muuttohaukka. Viikkoon mahtui monia kivoja tilanteita ja havaintoja, näimme monipuolisesti kahlaajia esim mustavikloja useita ja pikkukuoveja myös monia. Kevään arktikaa saimme kokea yhden valkkariparven (35) kera. Ehkäpä näiden parvien puuttuminen olikin yllätys. Saarella pesi esim merikihuja joita näimme päivittäin.

Reissusta jäi sen verran hyvä maku että tulevaa jo kehitellään, ainakin poissaolleet veljet ovat innoissaan!  Auringosta saimme nauttia päivittäin, rusketus sen kun lisääntyi! Aikaiset aamuherätykset jäivät ikäänkuin päälle, nyt joitakin päiviä jälkikäteen tuppaa heräämään aina neljän pintaan mutta kun huomaa että nyt ei olla lintusaarella niin sitä vaan kääntää kylkeä ja torkahtaa uudelleen.

Palattuamme tänne "sivistyksen" pariin ovat normaalit arkikuviot jälleen tapetilla. Pidimme pihakisan Karin kanssa ja täytyy olla iloinen hänen puolestaan, hän sai yhden uuden lajin, suokukon jo ennestään runsaaseen pihasaldoonsa, tällä hetkellä hänellä on 158 lajia nähtynä pihasta, tontilta. Meikäpoika tulee reilu kymmenen lajia perässä, Lavajärven saldo näyttää 146 lajia. Meillä on metsäiset lajit vielä voimissaan ja Karilla puolestaan Kirkkojärven läheisyyys antaa juuri kahlaajia joista täällä vaan haaveillaan.

Viikko 19

Nyt mennään viikkoa 19, arktika on huulilla. Tällä kertaa me vietämme arktikan tarkkailun Pohjanlahden puolella, Tankarissa. Meitä lähtee sinne neljän kaverin iskuryhmä, reissu on tosi mielenkiintoinen kokea millaista on arktika toisella puolen Suomea. Mitkä lajit ovat esillä? Se selviää parin viikon kuluttua kun palaamme reissulta. Nyt on kiivain viikko valmistautumisessa, tuleeko kaikki tarvittava mukaan, onko lämmintä vaatetta riittävästi? Mitään ei voida hakea mistään marketista vaan kaikki on kannettava mukana ja osata ajatella etukäteen.

Pidin jälleenoman aamuvakion 6.5 klo 7-9. Kyllä täytyy todeta että 30 lajia ontältä tontilta saatava lajimäärä, jälleen tuli 31 lajia. Parhaimpana ehkäpä valkoviklo (1 p) ja rantasipi 4 p Lavajärvellä, myös metsäviklon ääni kuului. muuten olivat lajit jo huhtikuusta tuttuja. Kirjosieppoja oli eri pönttöjen tuntumassa 3 yksilöä. Jännä huomata miten lajisto on muuttunut kevään myötä. Tonttipinnat ovat tällä hetkellä 68 pojoa.

Päivitän hieman lisää tätä tekstiä. Sain jälleen maistaa sitä miltä tuntuu kantaa tuolta mökiltä laatikolla kuivaa haapapölliä. Eihän siinä mitään ongelmaa ole, ainoa on se asia rupeaa vuodet jo pikkuhiljaa näkymään mittarissa. Kantomatkaa tulee n 200 m ja pelkkää ylämäkeä! Aika jyrkkää vielä. Eihän niitä ole pakko kantaa juuri tänään, koko kesä aikaa joten se homma saa nyt olla. Eipä niitä pöllejä ole paljon joten vähän päivässä on paljon viikossa.

Siinä sivussa tulee tarkkailtua Lavajärven lintuelämää sekä kotitontin liikehdintää. Tänään (ke) ilmoitin tiiraan pari kuikkaa, rantasipin ja metsäviklon, kotitontilla näin harmaahaikaran. Nyt ovat tonttipinnat tälle vuodelle 69, matkaa siihen sataan lajiin on vielä mutta uskon ja toivon sen rajapyykin täyttyvän. Heti kun jätti koneen ja kävi murkinoimassa tuli yksi pinna lisää, näin ikkunasta leppälinnun piipahtavan ruokinnan jämillä. Mukava yllätys näin tuulisena kevätpäivänä.

Kylmää kevättä ja tornien taistoa 4.5.

Kylmän virtaus on valloittanut Suomen niemen. Ulkona on lämpötila pysähtynyt alle +4 asteen. Kylmä tuuli vielä voimistaa purevaa otettaan. Ei siinä tee mieli paljon lauleskella tuumivat linnut hytistellessään ulkona. Nyt olisi paikallaan suojattu lintujen ruokintahäkki. No eihän tätä kestä kuin päivän pari mutta kuitenkin, on siinä kestämistä. Meilläkin on kaikki linnunruoat jo framilla, uutta en lähde ostamaan. Eiköhän nämä tipuset pysty löytämään ruokansa jo luonnosta.

Tämän päivän (3.5.) iloisin yllätys oli kun huomasin petolinnun nousevan ilmoille. Lintu paljastui pitkäsiipiseksi ruoskosuohaukaksi joka matkasi kohden E. Tuli kuitenkin hyvä tonttipinna (65.) tälle vuodelle. Nyt vaan jahtaamaan uusia.

Lauantaina kokoonnuimme Hämeenkyrön kirkkojärven tornille, oli taas tornien taiston aika. Keli oli aika vilpoisa mutta osasimme jo pukeutua sään mukaan. Kuitenkin päivän lumisateet hieman yllättivät. Lunta tuli aivan vaakatasossa kolmeen eri otteeseen, kaikki kerrat olivart ennen puolta päivää, sitten rupesi taivas repeilemään.Kyllä siinä ehdittiin manailla tätäkin kevättä, tuntui niin kurjalta ja avuttomalta kuikuilla lumisateessa. No jostakin tämäkin kerta muistetaan! Päivän tavoitteena oli saada mahdollisimman monta eri lintulajia kirjattua havaintosarakkeeseen, saimme kasaan 56 lajia, tulos oli hyvää keskitasoa, ei aivan huono mutta kaukana parhaimmasta (so yli 70 lajin). Toinen "tärkeä tavoite" olisi lyödä Ylöjärven Hirvijärven tulos joka jälleen kerran epäonnistui. Kilpailu on raakaa mutta rehellistä, Ylöjärvi sai 64 ja me saimme 56.

Närhi jäi puuttumaan

Päivän parhaimmiksi lajeiksi sovittiin pikkukuovi ( 5 m) ja suokukko (34 m). Muita mielenkiintoisia olivat punasotka (1 kp), tukkasotka 2 pariutunutta, petopuolella näimme aika kattavasti eri lajeja, sinisuohaukka (1 naaraspukuinen m NW), tuulihaukka 1 paikallinen, ruskosuohaukka 1 paikallinen, hiirihaukka 1 p, kalasääski 2 p, Kahlaajia tuli kuitenkin plakkariin mukavasti, pikkukuovi 5 muuttavaa yhdessä parvessa, suokukko 34 m (3a), rantasipi 3 m, valkoviklo 12 m (2a) sitten päivän pienimmistä kavereista olivat maininnan arvoisia hernekerttu 1 Ä ja tikli 8 m yhdessä parvessa.

Tässähän näitä lintumiehen kokemia tuntoja tuli eritellyksi. Jälleen on yksi etappi ohitettu ja kohti uusia haasteita.

Tuha on palannut, samoin kirjosieppo ja useat muut kesän tuojat

Otsikko johtuu siitä kun näin tuulihaukan lauantai-iltana lentelevän tutulla reviirillään. Tuha on palannut, täytyy todeta. Laskeskelin saunasta lepotautolla jälleen lajit ja sain melkein parikymmentä lajia. Lajimäärä on kerätty saunaa ennen istuskellessani terasilla ja sitten saunan löylystä ollessani löylyistä huilaamassa terassilla. Tätä olen odottanut, että pääsee yli kymmeneen helposti ja viimeiset lajit saa "puristaa". Tässä lajiluetteloa: Sini ja tali, pikkuvarpunen, keltasirkku, viherpeippo, tavallinen peippo, vihervarpunen, punarinta, punatulkku, kalalokki, naurulokki, varis, naakka, punakylkirastas, mustarastas, laulurastas, tuulihaukka, käpytikka, kuusitiainen, rautiainen, harakka, kuovi. Tässä oli lauantain lista.

Maanantaina pidin viikon tauon jälkeen aamuvakion, sain kasaan 35 lajia parin tunnin rupeamssa. Kesän ilostajia oli ilmaantunut jo runsaasti. Kirjosieppoja arvelisin oleen 6 eri yksilöä pönttöjen tarkastuksissa eri puolella tonttia. Hyvä kun on viitisinyt tehdän pönttöjä. Samoin hyvin tyypillinen ääni järvien rannoilta kiinnitti huomioni, rantasipi oli levinnyt jo näillekn leveysasteille. Samoin kuikkien kaihoisaa ääntä kuului järven selältä. Kalatiira oli ilmaantunut myöskin kalastelemaan. Sitten kuulin hieman yllättäen hippiäisen laulun tapailua, se oli hyvin hentoalaulua jota eivät kaikki kuule, se on ensimmäisiä ääniä jotka katoavat kun kuulo rupeaa heikkenemään. Tonttipinnoissa olen päässyt 64:ään tälle vuodelle. Sadan tavoite rupeaa siintämään jo silmissä!

Tiistain aamuvakiossa ei tullut ihmeitä, normaalit 30 lajia parissa tunnissa. Eli jos ajattelen huhtikuun aamuja niin 35 lajia on täysin mahdollinen, jopa 40 eri lajia. Niin paljon jää aina puuttumaan sellaisia joita eilen näki. Kun vielä lopetan aina tämän vakion n klo 9-10 niin päivän laululinnut eivät ole vielä alkaneet laulelemaan. Lavajärvi antaa aina telkän, lokkeja, kalatiiran, laulujoutsenen. Nyt rupeaa olemaan huhtikuu "lusittuna" ja edessä on toukokuu, uudet haasteet. Tornien taisto on vuotuinen lintutapahtuma johon ottaa osaa lähimain 400 eri lintutornia ympäri Suomen, mekin olemme yhtenä mukana perinteisesti Hämeenkyrön Kirkkojärven tornilla. Siitä seuraavasa päivityksessä.

Harjunmäki 17.4.

Sain viettä rauhallisen aamupäivän Harjunmäen maastoissa. Sää oli mitä mainioin ja lämmintä riitti!
Kapusin mäelle 6.30 (vasta!) ja päätin lähteä kotikonnuille 11.15 kun näytti siltä että taivaalla ei liiku mikään ja yksinolo sai riittää. Odotin hieman enemmän liikettä linturintamalla mutta pääsin kuitenkin aivan hyvään lajimäärään, eli 49 lajia aamupäivässä! Kun kiipesin mäelle oli jo täysi lintukonsertti käynnissä, tuntui aivan kuin olisi mennyt eri maailmaan. Eihän siinä auttanut muu kuin ryhtyä perkaamaan lajikavalkadia. Ennen kuin ehdin istumaan olin jo saanut 15 lajia ja pianhan se kaksikymmentä meni rikki.

Päivän aikana näin ns harmaita hanhia, eli anser suvun hanhet kuuluvat niihin, 147 ja parvia näistä tuli 17. Aika pieniä ryhmiä liikkui, parhaassa parvessa oli 25 yks. Kurkien muuttoa hieman odotin mutta eihän se kukko laula käskien vaan omasta halustaan, näin vain 3 parvea! Yhteensä 21 kurkea. Ehkä kurjet lähtevät iltapäivällä! Samoin kuin petolinnut, näin vain yhden muuttajan, ruskosuohaukan matkalla pohjoiseen. Paikallisia näin kahta eri sorttia, varpushaukkoja kaksi ja yhden hiirihaukan. Sitten oli myös hauska hetki kun huomasin yhden tutun äänen joka ei oikein sopinut Harjunmäkeen, lehtopöllö piti kotoa käsin tuttua ääntään, täytynee ilmoitella rengastajalle jos siellä olisi jossain palokärjen kolossa uusi pesijä!

Närhikin on muuttolintu

Mielenkiintoisen havainnontein myös kun katselin että tuossahan muuttaa närhiä! Näiden lintujen lentotaito ei ole parhaasta päästä mutta kuitenkin innokkaasti linnut vaan matkasivat pohjoisen suuntaan. Näin närhiparvia kaksi (4+5) ja hieman niitä kyllä ihmettelin mutta muuttavia ne olivat!
Paikallisten närhien ääntelyä myös kuului joten arvioisn närhien kokonaismäääräksi päivän saldona 13 rääkyjää. Mittasin matkan meiltä kotoa pelipaikalle, sain mittariin 20 km. Paluumatkan tein Karhen kautta ja matkamittariin tuli 16 km. Kannattaa mennä hieman eri reittiä kuin on normaalisti tottunut.

Senaattorista tuli tonttipinna nro 145

Tein aamuvakion eli pari tuntisen aktiivistaijailua kottontilla. Heräsin (vasta) seitsemältä ja siitä heti toimiin, Tutut lajit kertyivät listalle, tunnin kuluttua oli jo koossa parisen kymmentä lajia, ei maata mullistavaa mutta sitten tuli hyvä "pommi". Näin kotipihasta Lavajärven sulaan laskeutuvan kolme sorsalintua, kävelin hieman lähemmäksi ja näin yhden isokoskelon (koiras) ja kaksi muuta koskeloa. Hetken siinä katselin ja odottelin näiden kahden tulevan paremmin näkyviin. Tulivathan koskelot ja huomasin niiden olevan hieman eri sorttia kuin isokoskelo. Tukkakoskeloitahan ne olivat. Hieno, yllättävä tonttipinna! Numeroksi senaattorit, tukkakoskelo tieteelliseltä nimeltään  "mergus senator" saivat 145, tämän vuoden tonttipinnoissa laji oli 53. Eli hyvässä vauhdissa ollaan.

Iltapäivän alussa kuulin kurkien ääntelyä jostain taivaalta, en löytänyt parvea mutta meno päällä siellä jossain oli kurkia.samoin näin metsähanhien parinkymmenen yksilön parvrn etenevän suoraan N. Tässä parvessa oli yksi selvästi isompi kaveri, minulla ei ollut kiikareita käsillä joten se määritys jää auki. Nyt kelit hellivät meitä maan matosia. Taivas on täysin pilvetön eikä tuulta ole nimeksikään. Tämä täytyisi muistaa sitten kun tilanne on hieman toinen, käy joko kova tuuli tai sitten taivas on auki ja sieltä valuu vettä.

Haravoittin piha-aluetta syksyn lehdistä jotka ovat nyt paljastuneet lumen alta, huomasin ylitseni lentävän aivan kuin lokki mutta eihän se ollutkaan lokki vaan sinisuohaukka (k) joka muutti aivan matalalla suoraan NE. Sisusta tuli pihapinna nro 54 tälle vuodelle, tästä on hyvä jatkaa kohti sataa!
Huomenna menen Harjunmäelle staijaileen ja tavaroita pakatessa kävin ulkona, huomasin taivaalla menevän 40 kurkea hienossa aurassa pohjoiseen. Ehkä kurjilla ja muilla isommilla linnuilla on jo paineita muuttaan, se on varmaankin hyvä ja hieno asia huomisen retken kannalta, raportoin tänne päivän saldoa ja menestystä.

Sinisorsat kilpasilla

Aamuvakiossa 13.4. (7.30-9.00) sain kuunnella kovaa heinurien ääntelyä rannasta, täytyihän minun mennä katsomaan ja siellä olikin kolme koirasta liehittelemässä yhtä naarasta. Sorsien "rääkyminen"  oli aika ääanekästä, ei sinisorsan ääntely ole kyllä kaunista laulua mutta kai silläkin voi jotain tuoda esiin. Kaksi laulujutsenta puolestaan piti huolta tästä pienestä sulasta, aina kun oli vaarassa tulla vierailevia joutsenia isäntäparin älämöly nousi selvästi ja liikehdintä lisääntyi eivätkä nämä vieraat uskaltaneet laskeutua, "tämä reviiri on meidän, pysykää poissa!". Joutsen voisi olla hyvä kaveri pesintäaikaan kun se varmasti pitää huolta että ei vieraat pääse lähellekään.

Päivän muut havainnot noudattavat hyvin tuttua linjaa, 24 lajia parissa tunnissa, rautiaisen ilmoitin näiden vedessä oleilevien lisäksi. Täytynee käydä vielä kerran eväskaupoilla, rupeavat sopivat tarjottavat ehtymään. Eilen saunassa käydessä kokeilin jälleen saada terassilta lajeja, sain vain vaivoin kymmenen rikki. Kellohan oli jo iltaseitsemän joten sen puolesta eivät tiput ole enää aktiivisemmillaan mutta kuitenkin tämä on hyvä mittari kevään edistymisestä. Lievä takatalvi teki tehtävänsä mutta ilmojen lämmetessä tilannne kääntyy, normalisoituu. Rastaat etunenässä ne saapuvat joukoin antamaan äänimaailmaan keväisen piristysruiskeen.

Pidettiin hienon aamun kunniaksi pihakisa Lavajärvi versus Sasi. Kisa oli jälleen hyvin tasainen, kumpikin piha sai n 30 lajia. Muuttavia ei ollut paljoakaan, ainoastaan kuoveja todettiin muuttavina kymmenkunta yksilöä ja näin vielä yhden varpushaukan muuttavan N matalalla pihan ylitse. Kuten olen todennut, kisa kannattaa aina. Uusia vuosipihapinnoja sain yhden ja Sasi 4. Lavajärvi antoi kisaan pari lajia, sinisorsan ja joutsenen ja Miharinlammi antoi Sasille varmaankin kymmenkunta lajia. Lavajärven miellyttäviä lajeja olivat kuovi, lehtopöllö, harmaapäätikka ja varpushaukka. Hieman odotin rastaita mutta vielä sain pettyä, vain räkättejä oli ilmaantunut mustarastaista puhumattakaan.

Normikevät palasi 11.4.

Torstaian saatiin herätä sopivaan pakkasaamuun, -7 astetta klo 7.00. Kylläkin lämpötila nousi piakkoin nollan tuntumaan, tuuli ei käynyt joten keli oli täysin normaalin kevätaamun sää. Itsekin nukuin jopa seitsemään asti, tuntui aivan ruhtinaalliselta. Ryntäsin heti katsomaan ruokintaa eikä siellä ollut tavanomaista hyörinää, peippolinnut olivat lähteneet muutolle. Tuntui aivan kummalliselta kun siellä ei ollut elämää, tai parempi sanoa että peippolintujen hyörinää.Kyllä siellä oli elämää, punarintoja maisteli talipallojen makuja ainakin 4 yksilöä, mustarstaita vilisteli maan pintaa pitkin aivan hyvä määrä, 8 yksilöä ehdin havaita. Yksinäinen rautiainen oli vielä jäljellä, mihinkä sillä olisi kiire. Hyvä ruokinta ja sopivia pesimismaastoja aivan lähellä. Tarkkailin pihasta hetken kevään äänimaailmaa ja tutkailin muuttolintuja. Näin ainakin kuusi lokkia, mielestäni siinä lenteli kaksi kalalokkia ja neljä harmaalokkia. Tätä päivitystä kirjoitettaessa huomaan uusien peippolintujen pyörivän metsäruokinnan puolella, ei vaan järrejä ole ilmaantunut (vielä), kohta nekin valtaavat  parvillaan pihan ruokinnat. Nyt siellä hyörivät tutut talvilinnut sekä orava!

Pienen tauon jälkeen jatkoin kevään tarkkailua. Kuulin aivan oudon mutta tutun äänen, kuin joku rantakana, kävin rannassa katsomassa mikä se oikein oli, paljastuihan se kun kävelin rinteessä kohti rantaa ja näin sulaa hieman enemmän. Äänen päästäjä oli kanadanhanhi joka oli uimassa rannan sulassa yhdessä parin telkän kanssa. Hyvä lisä kevään saapujiin vaikka olenkin sen ehtinyt havaitseen aikaisemmin. Aamustaijin saldona voin pitää aivan hyvää lähes 30 lajia kotipihasta!

Huomenna on taas edessä staijikeikka Harjunmäkeen, kovat on odotukset ja vaateet, nyt niitä tuloo!!
Eivät kohdanneet odotukset eivätkä vaatimukset, päivä oli "hylsy" päivä, ei muuttoa. Vietimme aamupäivän hiekkakuopan reunalla, emmekä saaneet edes aurinkoa vain hyvät nuotiomakkarat päivän lounaaksi ja toistemme seuran. Kirjasimme sentään jotain muistikirjoihin, varpushaukka 1 p, metsähanhia (3) m NNE, paikallinen isolepinkäinen heti aamulla, 8 kottaraista m N parissa parvessa sekä peippolintuja muuttamassa N suuntaan hieman yli sata. Mikä pidätteli näitä kevään airueita? Ehkä se oli yön pakkasissa syy, kunhan yöt hieman lämpenevät sitten vasta niitä tuloo

Talvi tuli takaisin 8.4.

Vietimme jo hienoja kevätpäiviä kunnes iso vasara iski takaisin. Lunta ripotteli n 5 cm kerroksen, ja lisää tulee koko ajan, onneksi pakkanen ei pauku pahasti, vain pari astetta ollaan miinuksen puolella.
Piharuokinnalla oli kova vilske, aamun ensimmäisiä lintuja oli mustarastas. Niitä pyöri 4 kappaletta eturuokinnalla, takaruokinnan puolella arvioisin olleen vielä pari lisää. Mustaras on sillä tavoin hyödyllinen lintu kun se nokallaan penkoo ja viskelee tavaraa se ikäänkuin auttaa muitakin tipuja löytämään evästä. Ainakin peipot olivat tyytyväisiä kun niiden ei tarvinnut hakea lumen seasta auringonkukan siemeniä. Kaksi punarintaa olivat jo oppineet nokkimaan talipalloja, ahkerasti ne aina nousivat takaisin palloille kun ne jostain syystä olivat pudottautuneet pois niiltä. Viherpeippoja arvioisin olleen kymmenkunta kaveria ruohikolla hyppimässä. Naakkojen isohko parvi dominoi metsän puoleista ruokintaa, niitä oli varmaankin 30 yksilöä seassaan pari varista jotka eivät pudottautuneet ruokinnalle. Tavalliset tiaiset loistivat olemalla vielä piilossa.

10.4. suoritin taas aamuvakion kotiruokinnalla, tutut lajit olivat jälleen osissa tässä kevään näytelmässä. Runsainpana oli peippo, arvioisin niitä olleen 40, seassa vain pari järriä. Peipoista on enin osa koiraita, naaraat tulevat hieman jälkijunassa. Mustarastaita on seitsemän, joko keltanokkaisia aikuisia ja sitten tummanokkaisia nuorempia tai naaraspuvuissa olevia kavereita. Ilokseni oli rautiainen, ainakin yksi tumma-asuinen kevään heläyttelijä selvinnyt yön yli, samoin oli punarintoja useampi syömässä auringonkukan siemeniä ja talipalloja. Huomasin ruokinnan edessä maassa myös yhden urpiaisen. Kun katselee ruokinnan ruokapöydän tapahtumia niin siellä vallitsee isomman, vahvemman laki. Tällaiset saavat aina ottaa ensimmäisenä, on sitten kyseessä närhi tai sitten naakka. Seuraavana tulee mustarastas ja sitten ollaankin jo tasa-arvoisempia. Jos sinne sattuu orava samaan aikaan, on se ottamassa ensimmäisenä. Olen nähnyt parhaimmillaan (lue pahimmillaan!) kolme kävynpurijaa.

Urpiainen, kuvattuna by Timo Palomäki

Aamun mukavin ylläri oli kun katsoin Lavajärven sulaa, siellä oli kuusi joutsenta uimassa, ohi lentävät joutsenet saivat kovan pajatuksen osakseen. Sulassa oli myös telkkiä, kaksi koirasta ja kaksi naarasta, varmaankin kaksi sinisorsaa ehtivät lentää juuri ennen kuin sain kiikarit silmilleni. Se olisi tosi mukavaa nähdä telkkien soidintouhuja, siinähän nakellaan niskoja ja uidaan yltiöpäisesti naaraan ympärillä. +Käytiin anoppilassa atrialla ja sieltä käsin kun katseli maisemia ovat ne hieman erilaiset. Siellä ollessa hälyttivät vaimo yhdessä äitinsä kanssa meikäläistä katsomaan jotain isoa lintua. Yritin kiiruhtaa mutta se ehti jo mennä niin alas että oli myöhäistä kaivaa kiikareita esiin, iso se kuitenkin oli, uskoisin että hiirihaukka ?

Kisafiiliksiä

Lauantaina 6.4. käytiin Harjunmäellä toteamassa lintutyhjyys, ei ollut muuttoa. Ei edes pikkulinnuilla joita nähtiin jonkinverran toiseen suuntaan matkaamassa. Ainoastaan haukkoja nähtiin kahta sorttia, yksi piekana todettiin, paikallisia hiirihaukkoja joitakin ja varpushaukkoja kirjattiin 6 m ja 1 p. Harmaita hanhia löytyi sentään pari parvea, 35+20 ja juuri lähtiessä kurkiparvi (11) liihotteli N.  Pienempiä lintuja nähtiin kuitenkin malliksi isolepinkäinen (1 p), kottaraisia 3 m (2+1), tikli 1 kiertelevä, pikkukäpylintu 1 kiertelevä. Pajusirkku todettiin muuttavaksi sekä yksi punakylkirastas. Kulorastaita löytyy harjunmaastosta melkein kymmenen. Kiuruja oli sentään 11 m, mutta nilläkin todettiin selkeää paluumuuttoa.

Vihervarpunen ala Timo Palomäki 

Sunnuntaina pidettiin jäsentenvälinen pihapinnakisa jossa päästiin hyvään lajimäärään jokaisessa pihassa. Edelleen sama ilmiö oli havaittavissa, ei paljon muuttoa, joitakin hyviä lintuja löytyi paikallisina. Lajimäärä oli n 30 per piha, määrää voidaan pitää aivan hyvänä ottaen huomioon missä mennään huhtikuuta. Seuraavassa kerron vain omista  lajeistani, niitä kertyi kaikkiaan 32. Pikkutikka aloitti meikäläisen kisan, lintu löytyi pihahaavasta kapuamassa yhtä oksaa ylöspäin. Naurulokkeja näin 3 kiertelevän, Lavajärvi antoi peruslajinsa aika kattavasti, sieltä löytyi telkkä, sinisorsa, laulujoutsen, ainoastaan isokoskeloita näin lentämässä. Samoin näin yhden uuttukyyhkyn lentävän lännen suunntaan. Hienoimman hetken koin kun näin viime vuodesta tutun lekuttelijan palanneen tutulle saalistuspaikalleen, tuulihaukka löytyi naapurin pellon päältä. Yllättäen näin kolmen hieman isomman lentävän myös pihan yli, sinä meni kottarasia tarkastamaan tuuttuja pönttöjänsä, harmittava kyllä ne eivät ole meikäläisen pihamaastossa. Yhden västäräkin näin hakemassa tiilikatolta jotain purtavaa. Leikkimielinen kilpailu kannattaa aina, se on todettava. Jatkoin lajien keräämistä kun alkupäivän saldo oli jo hyvä. Sain puoleen päivään mennessä lisää vihervarpusen (3) sekä kiihtyvän lokkiliikenteen seurauskena kalalokin. Myös järripeipon ryystävän äänen sain lopulta todetuksi.
 

Peippo on jo yleinen

Tänään keskiviikkona 3.4. tein (taas) aamuvakion tontilla, se kannatti. Jo senkin takia että tulee noustua ylös aikaisin, sillä aamut ovat parhainta aikaa näin keväisin. Sitten vielä senkin takia että sain tänään joitakin uusia tonttipinnoja tälle vuodelle. Sain kasaan tänään 26 lajia, odottamiani rastaita ei paljon näkynyt, vain mustarastaita (n 5) oli ruokinnalla ja maastosta kuului myös laulua. Päivän toinen rastas laji oli räkättirastas jonka kuulin ääntelevän naapurin metsikön takaa. Muut rastas lajit jäivät puuttumaan, ainoastaan kerran olin kuulevinani kulorastaan kellonveto-ääntä mutta se jäi siihen kertaan joten en laittanut lajia siitä itselleni. Päivän toinen uusi laji uuttukyyhky, jonka näin lentävän pihan yli suoraan NE. Pidän havaintoa 100% varmana, sen verran hyvin näin sen kyyhkyn lyhyehköt, tylppäpäiset siivet, linnun värityksen! Metsähanhia hieman odotin myös mutta tänään täytyi tyytyä yhden hanhen ohilentoon. Aamuni alkoi hyvin kun kuulin urpiaisen äänen. Päivemmällä näin myös hömötiaisen pitkästä aikaa. Koko aamupäivän kuulin peippojen laulun liverrystä, se on jo täysin levittäytynyt näille leveysasteille.

Torstai on toivoa täynnä, näillä ajatuksilla mentiin Harjunmäelle staijailemaan aamuksi to 4.4. Kovahko tuuli oli jälleen vieraanamme joten eipä siellä oikein nautittu olosta. Aamun hetket ovat ne tärkeimmät, niiden aikana nähtiin paljon harmaahanhien jonoja menevän pääasiassa NE suuntaan. Saimme kasaan n 30 lajia aamupäivän aikana, lähdimme kotiliesien pariin jo kymmeneltä joten päivän petolinnut jäivät näkemättä. Paitsi kaksi maakotkaa jotka havaitsimme paikallisena lähiseudulla. Niistä täytynee raportoida rengastajalle! Myös kangaskiuru ol jälleen äänessä, liekö tullut pesimäalueelleen? Ehkä voisin vielä mainita hempon ja pajusirkun jotka myös havaittiin. Näin illansuussa vielä hiirihaukkoja kaksin kappalein kisailemassa kotitalon päällä, huomasin linnnut vain vilauksen omaisesti katsoessani makuuhuoneen ikkunasta.

Palomäen kuvaama viherpeippo

Tänään perjantaina pidin jälleen oman aamuvakion klo 7.30-10. Pihan lajit kasvoivat jälleen kolmella, punarinta viivähti hetken pihan puissa laulaen tovin. Järripeipon ryystävää ääntä kuulin ainakin kolmelta linnulta ja sitten isokoskelo (kn) lensivät pihan yli. Sitten ehkäpä paras havainto oli kun näin kolme uuttukyyhkyä lentävän myös pihan yli. Lyhyehköt siivet, töpäkämpi muoto eikä valkoista "sepeliä" näkynyt joten uskalsin määrittää linnut uuttukyyhkyiksi. Myös palokärki lensi pihan yli järven toiselle puolen josta hetken kuluttua kuului myös palokärjen ääni.

Aamuvakio tontilla

En ollut kyvykäs lähtemään tänään Harjunmäelle joten tyydyin tarkkailuun kotitontilla. Ilman kelloa heräsin jo kuuden jälkeen, söin aamupalan rauhassa ja siirryin vähitellen ulkotiloihin. Heti olivat joutsenet liikkeellä, summasin niistä 25 m  hyvin pieninä parvina suoraan N. Vuoden tonttipinnana sain merkitä metsähanhen, niitä oli 3 kiertelevää ja isohko parvi (n 40) yksilöä suunnaten myös suoraan N. Peippojen laulua on ruvennut kuulemaan jo paljon yleisemmin. Telkkäpari oli myös Lavajärven sulassa. Kiuruja kuulin yhteensä kolme kertaa, kaikki tuntuivat suuntaavan myös N-suuntaan. Tässä oli tämän aamun muuttoa tontilta havaittuna.

Olen tällä viikolla pitänyt omaa aamuvakiotani, pari kolme tuntia seurailee lintumaailmaa, kirjaan havainnot ylös.Tänään sunnuntaina oli heräämisen kanssa vaikeampaa kun oli kelloja siirrelty taas kohti kesää. Uutena lajina sain vihervarpusen kun kuulin sen äänen. Nyt ovat tonttipinnat tälle vuodelle 35, on hyvä alku kohti sataa lajia. Aamun "parhaimpina" lajeina voisin nostaa vihervarpusen lisäksi harmaapäätikan ja palokärjen. Sitten ennen puoltapäivää huomasin sulassa sinisorsaparin, hyvä pihapinna. Samoin ip näin vielä yhden kiertelevän kurjen ja paikallisen hiirihaukan joka oli tn menossa saalsistamaan Laurilan peltoaukealle. Hiirihaukan myötä vuoden tonttipinnat nousivat 36:teen. Kevättuuli on noussut tosi kovaksi, metsän puut ovat taipuneina aivan kaarelle. Jos niiden juuret eivät ole kunnolla juurtuneet tulee paljon tuulikaatoja. Se on kai sitä metsän luontaista uudistumista.

Rastaita odotellaan

Maanantaina en herännyt aikaisin, mutta kun olin saanut itseni jalkeille menin staijailemaan kotipihaan. Sain aamupäivän aikana vajaat 20 lajia, kyllä tuli sellainen fiilis että yöt ovat olleet liian kylmiä ja pikkulintujen muutto on pysähtynyt. Sitten kävi hyvä tuuri kun hyvä lintumiesystävä Miika soitti ja pyysi mukaan autolla katsastamaan hanhia Hämeenkyröön. Retkestä tulikin aivan mainio, näimme satoja hanhia, joitakin kymmeniä joutsenia, petolinnuista vain hiirihaukkoja (3). Retki opetti taas että vaikka olisi takana kuinka monta vuotta tätä harrastusta, ei kuitenkaan osaa/muista kaikkia tuntomerkkejä vaan on hyvä kaivaa lintumiehen raamattu ja opiskella jälleen! Niiden satojen hanhien joukossa oli myös harvinaisempia lyhytnokkahanhia ja niiden tuntomerkkien kanssa meinasi tulla stoppi mutta onneksi Miika oli oppinsa lukenut ja pystyi auttamaan kaveria. Tänään ei tullut uusia pinnoja tontille.

Myöskään tiistaina ei tullut uusia. Aamuvakiossa sain kasaan 24 lajia, pidän määrää aivan hyvänä ajatellen aikaista ajankohtaa! Parhaita olivat tänään hiirihaukka, jonka tulkitsin olevan reviirillään sekä harrmaapäätikan jonka ääntä kuulin aamun varhaisimpina tunteina. Kolmas hyvä havainto oli kun näin n neljänkymmenen metsähanhen parven pyörivän tässä talon päällä. Nyt ovat kelit kohdallaan, on vain ajan kysymys koska rupeavat punarinta tiksuttamaan ja rastaat esiintymään voimalllisesti.

Harjunmäellä 29.3.2019

Vietettiin hieno aamupäivä Harjunmäen sorakuopilla. Pakkasta ei ollut lainkaan mutta tuuli oli harmittavan kova, jos seisoi yli 5 m päässä ei kuullut kaverien puhetta vain tuulen huminaa korvissa ja täytyi kysyä että mitä sanoit.  Aurinko paistoi täysin kirkkaalta taivaalta, oli upea keväinen päivä. Hanski ja Kari olivat ehtineet mäelle jo ennen seitsemää, me puolestaan hieman jälkijunassa Helgen kanssa. Jälleen kerran saatoi todeta sen että linnut liikkuvat heti aamutuimaan, sillä muutto "pysähtyi" siinä 10:n jälkeen.

Hanhia muutti päivän aikana 450 yksilöä, tässä luvussa ovat mukana määritetyt metsähanhet (78) ja kanadanhanhet (5). Todennäköisesti kaikki olivat metsureita mutta aina on pieni mahdollisuus myös muihin hanhilajeihin. Joutsenia todettiin muuttaviksi 74 ja lisäksi oli vielä paikallisena joitakin kierteleviä.

Mustanpuhuvan merimetson löysi Hanski loppupäivästä, yksi yksilö näkyi kiertelevänä. Jos taivaalla näkyi joku parvi oli se suurella varmuudella töyhtöhyyppiä, niitä summattiin liki 300 yksilöä. Pienemmistä linnuista saatiin merkintä havaintovihkoon niittyirvinen (2m), hemppo (1m) ja kiuruja (74), isoin parvi oli 10 yksilöä. Päivän ehkäpä mielenkiintoisin todettu muuttaja oli kangaskiuru joita voitiin merkitä varmasti 5 m. Yksi kaveri jäi pyörimään harjun paikkeille ja lauloi hetken aikaa samalla häiriten eri yksilöiden erottamista. Yllättävän äänen saimme kuulla kun havaitsimme kolmen pikkulinnun nousevan taivaalle, pikkuvarpusia tuolla hiekkaharjulla.

Pikkukäpylintu lauloi harjulla (kuva T Palomäki)

Rastas muuttoa ei vielä ollut vaikka oli ollut lämmin yö takana, näimme mustarastaita 3 m ja kulorastaita todettiin 2 kiertelevää yksilöä. Kottaraisia nähtiin edes 8 yks. Peippomuuttoakaan ei vielä ollut, luku jäi vaatimattomaan 9 m. Pajusirkku (1 ) kuultiin palanneen vai oliko muuttava. Värikkäitä pulmusia näimme seitsemän linnun parven, joka jäi hetkeksi paikalliseksi mäen päälle. Pulmunen on hieno lintu jonka toivoisi näkevänsä useammin.

Petolinnuista saimme vain kahta eri lajia, varpushaukkoja todettiin kaksi eri yksilöä paikalliseksi sekä hiirihaukkoja näimme yhteensä 9 joista vain 2 todettiin muuttaviksi ja seitsemän lintua olivat palanneet reviirilleen.

Tässähän tätä listaa poimittuna tiirasta josta ne saadaan hyvin kaikkien käytettäviksi. Yllättyneimpiä olimme hiekkaharjulta puuttuvien teerien suhteen, muina vuosina siellä on ollut yli 40 yksilön soidintava joukko josta nyt on havainto vain rippeistä. Toki niitä nähdään aina silloin tällöin mutta se pulinan puute on silmiinpistävää. Päivän lajien yhteissummaksi saimme jo yli 30 lajia, se on hyvä määrä ottaen huomioon varhaisen kevään.

Sulassa jo elämää

Keskiviikkona 27.3. oli siinä pienessä sulassa jo elämää, kävin tarkastamassa sulapaikan ennen kuuden uutisia ja huomasin siellä kaksi joutsenta ja telkkäparin. Hienoa, oma ennustukseni kävi toteen ja ensimmäiset linnut elävöittävät Lavajärven itäpään elämää.

Tarkistin sulan heti aamulla ja telkkäpari uiskenteli siellä edelleen. Joutsenet (2) olivat siirtyneet hieman isommalle sulalle järven länsipäähän(?), ainakin ääniä kuuluu sieltä päin. Tänään en herännyt aamulla aikaisin vaan menin pihaan sitten kun olin noussut kasin jälkeen. Laskeskelin lajit kuitenkin mielessäni ja sain jälleen saman luvun (n 15) eli ei tarvitse herätä hirmuisen aikaisn. Kuulin ja näin aamulla kuitenkin hyvin keväisiä lajeja; kiurun (1), sepelkyyhkyn (4), harmaalokkeja (2) mustarastaita 5 kpl ja joutsenia kymmenkunta kiertelevän sinne tänne. Myös yksi kuusitintti lauleskeli lähimetsässä.

Iltapäivän aluksi kävin jälleen pihamaalla ja kuuntelin tavallisuudesta poikkeavaa ääntä. Sieltähän paljastui harmaapäätikka joka kuikutteli tuossa aivan lähellä rantapuissa. Telkkäkin uiskenteli yhä sulassa puolisonsa kanssa. Nyt on tiedossa mielenkiintoinen retki Harjunmäelle. Soittelimme äskettäin ja sovimme lähtevämme pe aamuna staijailemaan, syömään nuotiomakkarat keväisessä harjumaisemassa. On luvassa tämän kevään lämpöisin päivä joten odotukset ovat korkealla, ties vaikka mitä nähtäisiin. Odotan ainakin että teeret olisivat soitimella, niitähän on siellä aika tokka aina keväisin pitämässä omaa metelöintiään. Teeren kukertelu kuuluu kevätääniin, olen jopa yrittänyt kuunnella kotipihalle mutta en ole ainakaan vielä saanut teerestä tälle vuodelle tonttipinnaa.

Illalla saunottiin ja tein saunomisen vilvoittelun ohessa jälleen "lintulaskennan" eli montako lintulajia kuulen, tavoitteena on kymmenen lajia. En aivan päässyt tavoitteeseen vaan jäin neljä paitsi. Kaksi tiaislajia, viherpeippo, keltasirkku, punatulkku ja varis. Pian pääsee siihen että kymmenen lajia on must. Nyt on tonttipinnat 33 tälle vuodelle, matkaa sataan lajiin on vielä paljon.

Upeat kevätpäivät

Kevään voimaa, kerrankin on 10 päivän säätiedotuksessa jokainen päivä auringonpaistetta. Mitä nyt yöllä on pakkasta jonkin verran mutta kasilta rupeaa jo äiti aurinko paistamaan ja lämmittämään. On paljon tapahtumaa lintujenkin rintamalla. Tänään näin aamulla koiras peipon ruokinnalla, varhain ne tulevat katsastamaan pesäpaikkoja, naaras yksilöt tulevat parin viikon sisälllä. Kävin Kirkkojärvellä katsomassa kevään ekoja sorsalintuja, siellä oli 12 telkkää, kuusi kumpaakin sukupuolta. Viisi sinisorsaa uivat myös sulassa Muita sorsia ei vielä ollut näkyvillä. Ajoin seuraavaksi Viljakkalaan ja ajomatkalla näin Suomen kansallislintuja ruokailevan ensimmäisillä pälvipaikoilla lähes neljäkymmentä valkokaulaista kevääntuojaa. Kotoisella Lavajärvellä lenteli yksi pariskunta vähän sinne tänne. Kunpa tuo sulan alku leviäisi niin kyllä sinne kelpaisi laskeutua. Ruokinnalla oli tänään ainakin 5 mustarastasta.

Hienojen kevätpäivien kunniaksi päätin tempaista  ja suoritin ekan pihatarkkailun, 26.3. klo 7.30-9.00. Keli oli tosi upea, pilvetön taivas, pakkasta aamusta -7 astetta ja lopetettaessa -1 aste.Sain kasaan kaikki tutut lajit ja yhden isomman petolinnun. Lintuja kertyi 14 lajia + juuri kellon käydessä yhdeksää nuori merikotka tuli E:stä ja liiteli matalalla suoraan Lavajärvelle. Lintu oli kiertelevä eikä muuttava. Siinä kun istui pihassa lämpimästi pyntättynä ehti paljon pohtia maailman menoa ja kuunnella kevään ääniä. Lavajärvi aina silloin tällöin piti kovahkon kumahtelun ja tuli heti mieleen että enpä haluaisi nyt mennä jäälle vaikka sen tietäisi että jäätä on riittävän vahvasti kannattaakseen tällaisen pienen miehen. Mutta sen jään humahtelu oli niin pelottavan kuuloinen ääni. Sulassa oli joutsen pari vähän aikaa kadoten Lavajoelle päin. Viherpeippo oli äänessä eniten, jonkinlaista soidinta esittäen. Summasin huiluäänisiä mustarastaita ehkäpä neljästä suunnasta ja siihen lukuun voi vielä lisätä ruokinnalla olleet kolme. Mustarastas on saapunut!

Pidin keskiviikkona uuden pihastaijauksen, täytyisi uskoa jo toisesta kerrasta että pihasta tulee n 15 lajia. Tänään ei tullut uusia muuttajia, parhaimpana pitäisin kurkea, jonka ääni kuului ahkerasti järven toiselta puolen. Toennäköisesti Laurilan peltojen W-päädystä. Mustarastaita oli tänään neljä kaveria, eipä niiden huilu ääniä kuulunut aivan niin paljon kuin eilen. Ehkäpä keltasirkut olivat tänään eniten äänessä, pihan puissa niitä oli parinkymmenen linnun parvi. Nyt alkaa sellainen vaihe jossa täytyy katsoa jokainen yksinäinen lintu tarkasti. Sääennusteiden mukaan lämmintä ilmaa puskee lounaan puolelta lähipäivinä.

Joutsenet sulassa ja Harjunmäen avauskeikka 22.3

Näin tänään 20.3. kaksi joutsenta siinä pienessä sulassa joka on Lavajärven itäpäässä. Olisivatko siinä tulevat pesijät? Ainakin "merkit" viittaavat siihen. Sehän olisi upeaa saada tyylikäs laulujoutsen pesimään  tähän järven itäpäähän. Seurataan tilannetta. Olin aamulla ennen seitsemää jo terassilla, oli hieno aamu, taivas pilvetön ja jonkinlainen tuuli oli vallalla. "Harjoittelin" heräämistä kun eihän sitä osaa nukkua näin kevätaamuisin. Toivoin kuulevani teeren pulputusta mutta toiveeni oli turha. Viime yönä oli lehtopöllö äänessä, tällä kertaa se ei ollut "kotipöllö" vaan ääntelijä oli 3 km järven takaa. Saman aikaa myös joutsenten kailotusta kuului aika aktiivisesti järven länsipäästä, olisiko ollut Lavajoelta, siellä ainakin on sulaa.

Torstai 21.3. oli hyvä päivä muuttajille, hyvin lievä tuuli. Olin aamupäivän ulkona ja staijailin pihassa kevätmuuttajia. Näin yhden sepelkyyhkyn matkaavan matalalla N, kuulin yhteensä kolme kertaa kiurun äänen, itse ääntelijää en nähnyt. Sitten vielä iltapäivällä ennen sisälle menoa näin yhden haukan kaartelevan Sorvajärven päällä'. Lintu eteni myös suoraan N. Tulkitsin haukan olevan buteo sukua. Eli muuttoa on!

Käytiin Harjunmäellä staijaamassa 3,5 h. Keli oli tosi aurinkoinen mutta se tuuli joka yltyi aina silloin tällöin meitä tosi haittaavaksi, kaukoputki kaatui (onneksi ei mennyt rikki). Siirryimme hieman alemmaksi jotta tuuli ei pääsisi puremaan niin pahasti. Päivän nuotiomakkarat saatiin paistettua ja mieli oli siltä osin tyydytetty. Päivän muutto oli tosin täysin olematonta, vain kolmen kiurun osalta päästiin toteamaan niiden saapuminen tänne osaan pohjolaan. Myös paikallinen hiirihaukka oli jo saapunut reviirilleen. Mutta päivän päätavoite eli Harjunmäen kevätkauden aloitus tuli tehtyä.

Kerron vielä hauskasta tapahtumasta jonka pääsin todistamaan aamuvarhaisella kotona. Kuuden aikaan herättyäni menin keittiöön ja katselin ulona olevaa ruokintaa. Siellä ei vielä ollut paljon lintuja mutta katseeni kiinnittyi kahteen jänikseen jotka olivat pellolla. Nehän "tappelivat" nyrkit heiluen! Hetken siinä läimittyään toinen toista ne lähtivät jotain pakoon kuusiaidan luokse. sieltä palasi vain yksi takaisin joka meni talon taakse. Oli hauska nähdä jänisten tappelua, olen vain  kuullut sellaisesta mutta nyt jo omin silmin todistin sellaista tapahtuvan.

Tänään lauantaina on sää sateen savyttämä, vesisade surmaa vanhan lumen joten kaikki on eteenpäin! Nurmikoille ja pellolle alkaa tulemaan jo pälvipaikkoja joten kiuruilla ja töyhtöhyypillä on evästelypaikkoja. Miksi ei myös kottaraisilla, lintu on vaan huolestuttavasti vähentynyt, ollut jo pari kolme vuosikymmentä  mutta aina silloin tällöin linnun näkee. Uskon että myös tänä vuonna saan linnun tonttipinnoihin. Näin tänään kolme mustarastasta omalla ruokinnalla, niistä yksi oli ainakin selkeä koiras keltaisella nokalla varustettuna, muut kaksi lienevät  nuoria.

Mustarastaan kevätluritusta

Sadesää on valloilla ja ulkona "ei voi kuluttaa aikaa". Kuitenkin nopeasti käytynä pihamaalla kuulin kuinka mustarastas viritteli lauluaan, se oli hieno merkki keväästä vaikka aina ei siltä tunnu. Ulkona puut "kuivuvat" kevätilmassa, onhan niillä aikaa heinäkuulle kuivahtaa. Eiköhän aurinkokin rupea jo lämmittämään. Kieltämättä se oli hieno hetki kun kuulin mustarastaan lurittelua!

Sunnuntaina oli jälleen sateinen ilma, mutta ei satanut maahan asti vaan pilviharsoa roikkui taivaalla. Olin hetken pihassa puuhastelemassa, mielestäni varislinnut olivat hyvin esillä, pari korppia ja ainakin kolme närheä pitivät omaa ääntelyään. Pitkästä aikaa näin kuusitintin ruokinnalla, olen vain kuullut sen lauluntapailua mutta itse laulajaa en ole päässyt näkemään. Katseeni kiinnittyi taivaalla hyvin korkealla lentävään lintuun, sehän olikin harmaalokki joka kierteli suunnaten W-suuntaan.sekin on yksi kevään merkki kun lokkeja rupeaa näkymään. Laulujoutsenen ääntelyä kuului myös Lavajärven W-päästä, itse valkokauloja ei tullut näköpiiriin.

Maanantaina kuljeskelin pihamaalla, satoi hieman. Päätin tarkastella tuon Lavajärvessä olevan sula-alueen, siitä kehittyy vielä tälle keväälle hyvä sula johon järven tähän päähän kertyvät sorsalinnut tullevat ensi kertaa, jopa joutsenet ovat olleet siinä muina vuosina. Vielä ei ollut ketään uimassa siinä mutta pianhan sinne ilmestyvät ekat telkät etc...Huomasin kuitenkin jonkun isomman linnun vilahtavan ruokinnan suunnalla, siinä lensi varpushaukka (k) matalien katajapuskien lomassa ristiin rastiin hakien kovasti saalista. Se selittää miksi ei ruokinnoilla ole pikkulintuja! Ovat ne niin arkoja kun on oma henki kyseessä. Yhden laulujoutsenen näin lentävän/kiertelevän E-suuntaan, hakiko se sulapaikkaa tai sitten lajitovereitaan.

Keskiviikko oli jälleen leuto päivä, aamulla kömpiessäni kahvinkeittoon näin eturuokinnalla kaksi mustanpuhuvaa lintua ruokinnan alla, mustarastaita oli nyt jo kaksi yksilöä.  Mura on hieno lintu ja komea pitkine pyrstöineen. Samoin näin kolme närheä takaruokinnalla metsän siimeksessä, yhdessä oravan kanssa ne tyhjensivät talipallojen jämiä.

Näin se kevät edistyy, seuraava tapahtuma on kevätkauden avaus Harjunmäellä perjantaina, on luvassa aurinkoinen aamupäivä eikä pakkanen paljon puristele. Kävin hakemassa jo nuotiopuita ja sytykkeitä makkaranuotiota ajatellen. On jälleen hienoa mennä keväiseen hiekkaharjumäkeen, tiedä sitten paljonko lunta on tarvottavana. Kuitenkin se on kevät!

Kevään odotusta

Nyt mennän kevään alkamisen kiivainta odotusvaihetta, talven keväiset pakkaslukemat vielä pitävät otteessaan mutta puristusote ei ole niin voimakas. Aurinko hellii tosi mahtavasti heti kun sille annetaan tilaisuus. Pieni "lumen" tulo ei haittaa. Mieli tekee ulos! Olin eilen sauvakävelyllä, ja (n 8 km) tuli mittariin, täytyy olla tyytyväinen.

Ei kuitenkaan saa jäädä tuleen makaamaan vaan täytyy saada itsensä vielä liikkeelle. Tänään maanantaina oli kuitenkin niin kolea päivä että en lähtenyt minnekään lenkille vaan tyydyin kotipihan askareisiin. Nyt iltapäivällä on jo pieni lumisade tauonnut ja mollikka paistaa. Pihan linnusto on seuraava; ruokinnoilla on n 15 talitiaista, reilu kymmenen sinitiaista, viitisen pikku-varpusta, pari harakkaa sekä kymmenkunta keltasirkkua. Onhan siinäkin jo talvilintuja. Luen tänään tullutta linnut lehteä ja siinä on kiva artikkeli Hangon lintuasemasta. Halias täyttää 40 vuotta. Kyllähän sielläkin ollaan käyty, päivän reissu tehtiin joskus vuosia sitten. Olihan sekin hauska retki, yhdet eväät unohtuivat jääkaappiin mutta hyvin selvittiin.

Nyt on tiistai ja päivä on kulunut ihan kotioloissa. Selkä on "kaput", olen koko päivän yrittänyt kävellä ja se hädin uskin onnistuu. Täytyy olla onnellinen että yleensä vielä pääsee nousemaan ylös, sekin kun tuntuu olevan kovien ponnistelujen takana. Eipä sitä uskoisi että tarvisi kuntoilla mutta kun näköjään se on "must" juttu. Olen joitakin hommia yrittänyt kaiken uhallakin tehdä. Ainoa ilonaihe on upea keväinen sää. Jos nyt jotain iloista hakee tähän päivään!

Taas mentiin pari päivää, nyt on jo torstai. Pakkaset ovat näillä näkymin ohi, suojasää rupeaa hallitsemaan. Ostimme taas puut ensi lämmityskaudeksi, ne ovat kasalla pihassa, kuivuvat lisää kunhan aurinko rupeaa porottamaan. Eilisen ja tämän päivän olen kävellyt kuin kipeä kissa. Nyt jo rupeaa siinäkin suhteessa helpottamaan. Kunpa vaan muistaisi huoltaa olemattomia lihaksiaan, oli se selkäkipu sellainen vaiva! Eihän tässä voi kuin suositella kaikille muillekin vatsalihas ja selkälihastreeniä, sieltä se kunnon lähde on!

Kun soivat saunan kiukaan urut, pois unhottuvat arjen surut

Tuo otsikon loru löytyy meiltä saunasta. Se on oiken hyvä toteamus ja sopii tähän elämään. Eihän sitä tarvi aina olla mitään varsinaista surua mutta ainahan sitä löytyy jotain pohdittavaa. Saunan lauteilla on ihminen "paljaimmillaan", yksin omien ajatustensa kanssa.

Olin keskiviikkona illan tullen pihamaalla, kuulin lehtopöllön ääntä taas, täytynee illan tullen vielä kuunnella jos olisi muitakin pöllöjä äänessä. Sisään tullessa katseeni kiinnittyi pellolla etenevään jänöjussiin joka menikin kovaa vauhtia tuon avoimen peltoaukean yli. Kyllähän sitä henkensä pitämiseksi kiirehtii.

Koskikaroja ilmoitettiin 131 karaa löytyvän Pirkanmaan puroilta. Pirkanmaan talvehtimaan saapuneet koskikarat ovat lähes kokonaisuudessaan Norjan ja Ruotsin Kölivuoristosta. Suomen pesivä kanta muuttaa puolestaan Suomesta Venäjän Karjalaan. Ensimmäiset karat saapuvat lokakuun loppupuolella. Karat ovat hyvin uskollisia talvireviireilleen ja palaavat niille talvehtimaan. Pirkanmaan talvikannaksi voisi arvioida enimmillään 350 karaa. Koskikara voi myös pesiä Pirkanmaalla, mutta näin tapahtuu hyvin epäsäännöllisesti ja vain muutaman parin voimin. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan 350 paria ja talvikannaksi n 4500 yksilöä. Koskikara on uhanalainenn vaarantunut laji!

Nyt on kevättä ilmassa, vaikka sää on sateinen. Lumien pinta putoaa päivittäin ja maata rupeaa näkymään. Tänään katselin kuinka naapurin mies meni mönkijällä perässä joku pilkkikatos. Itse en menisi enään tuonne jäälle, ainakaan mönkkärin kanssa. Päivän puuhana oli remonttijätteestä poltettavan erottaminen, lastulevyä meillä palaa lähipäivinä. Se on aivan sama mitä polttaa kunhan se palaa ja tuottaa näin lämpöä. Vaikka nyt rupeaa jo olemaankin lämpöä muutenkin.

Lintumaailmassa ovat kevään tuojat jo porteillamme, niitä näkee aivan pianjo taivaalla ja pensaissa. Kiurut , kottaraiset, töyhtöhyypät, lokit (kala ja harmaa) ja laulujoutsenet ovat ensimmäisten joukosssa. Näin tänään kaksi joutsenta lentävän Lavajärven päällä, tulivatko katsastamaan mahdollista pesäpaikkaansa. Ainakin siltä niiiden lento näytti, niin matalalla ne mennä kailottivat ja katosivat taas jonnekin. Se olisikin aika yllättävä paukku jos ne pesisivät järven tässä päässä. Tänään näin myös korppipariskunnan lentelelevän jälleen aika matalalla, olisiko niillä myös reviiri tässä lähellä.?