Vietimme hienot päivät Varkaudessa, meitä oli 8 "äijää" ympäri Suomea ja yhteinen nimittäjä oli ms-sairaus. Ohjelma rakentui toki sairaudesta ja sen kanssa elämisestä. Kaiken muun ohjelman seassa toki nautimme ympäröivästä luonnosta. Kävimme eräänöä päivänä "kivikurussa" sekä myös kanoottiretkellä. Ihminen löytää itsestään hieman ehkä yllättäen kipeitäkin paikkoja, kuten tein melomisen yhteydessä, onneksi emme meloneet liian pitkällä vaan tyydyimme lähietäisyydelle. Joella ei näkynyt ainuttakaan lintua joten täytyy todeta että nyt on syksy.
Kurssien aikana saimme kerättyä kaiken kaikkiaan 18 eri lajia, mitenkään bongaamatta, täysin kurssin ohjelman merkeissä. seuraavassa luettelen havaitsemamme lajit merkitsemisjärjestyksessä. Västäräkki oli aika yleinen, räkättirastaita näimme vain muutamia, punakylkirastas jäi pariin yksilöön. Punarinta tiksutteli aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä, vihervarpusia näimme pienen muuttoparven. Harakka löytyi kurssipaikan antennilla istuskelemassa ja peippojen muuttoääniä kuului aina siloin tällöin. Korppeja näimme kivikurun retkellä. Hippiäinen äänteli kanoottiretkelle lähtiessä. Varis oli aina silloin tällöin näköpiirissä.
 |
| Kuikka jäi yhteen kertaan, kuva ei ole näistä linnuista (A Alho) |
Närhen ääntä kuului rantapuiden lomasta ja käpytikka näkyi samoin kanootiretkellä. Tallari ja sinitiainen ääntelivät pihapuissa kuten puukiipijäkin. Yritimme myös kovasti metsästää syksyn vaeltajaa taigauunilintua mutta varmistusta emme saaneet. Yksinäinen harmaalokki lenteli ylitsemme ja laulujoutsenen äänen kuulimme ollessamme perhokalastusta harjoittelemassa. Parhaana lajina pidimme kuitenkin Savon maakunntalintua kuikkaa jonka näki aika moni kurssilainen rantasaunalla. Itse en kuulunut tähän joukkoon.
Tässä oli lyhyt kuvaus lintumetsästyksestämme. Kävin saunassa ja vilvoitellessani terassilla kuulin puukiipijän äänen, se oli 99. laji kotipihasta tänä vuonna, sata lähestyy kovaa kyytiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti