Harjunmäellä 29.3.2019

Vietettiin hieno aamupäivä Harjunmäen sorakuopilla. Pakkasta ei ollut lainkaan mutta tuuli oli harmittavan kova, jos seisoi yli 5 m päässä ei kuullut kaverien puhetta vain tuulen huminaa korvissa ja täytyi kysyä että mitä sanoit.  Aurinko paistoi täysin kirkkaalta taivaalta, oli upea keväinen päivä. Hanski ja Kari olivat ehtineet mäelle jo ennen seitsemää, me puolestaan hieman jälkijunassa Helgen kanssa. Jälleen kerran saatoi todeta sen että linnut liikkuvat heti aamutuimaan, sillä muutto "pysähtyi" siinä 10:n jälkeen.

Hanhia muutti päivän aikana 450 yksilöä, tässä luvussa ovat mukana määritetyt metsähanhet (78) ja kanadanhanhet (5). Todennäköisesti kaikki olivat metsureita mutta aina on pieni mahdollisuus myös muihin hanhilajeihin. Joutsenia todettiin muuttaviksi 74 ja lisäksi oli vielä paikallisena joitakin kierteleviä.

Mustanpuhuvan merimetson löysi Hanski loppupäivästä, yksi yksilö näkyi kiertelevänä. Jos taivaalla näkyi joku parvi oli se suurella varmuudella töyhtöhyyppiä, niitä summattiin liki 300 yksilöä. Pienemmistä linnuista saatiin merkintä havaintovihkoon niittyirvinen (2m), hemppo (1m) ja kiuruja (74), isoin parvi oli 10 yksilöä. Päivän ehkäpä mielenkiintoisin todettu muuttaja oli kangaskiuru joita voitiin merkitä varmasti 5 m. Yksi kaveri jäi pyörimään harjun paikkeille ja lauloi hetken aikaa samalla häiriten eri yksilöiden erottamista. Yllättävän äänen saimme kuulla kun havaitsimme kolmen pikkulinnun nousevan taivaalle, pikkuvarpusia tuolla hiekkaharjulla.

Pikkukäpylintu lauloi harjulla (kuva T Palomäki)

Rastas muuttoa ei vielä ollut vaikka oli ollut lämmin yö takana, näimme mustarastaita 3 m ja kulorastaita todettiin 2 kiertelevää yksilöä. Kottaraisia nähtiin edes 8 yks. Peippomuuttoakaan ei vielä ollut, luku jäi vaatimattomaan 9 m. Pajusirkku (1 ) kuultiin palanneen vai oliko muuttava. Värikkäitä pulmusia näimme seitsemän linnun parven, joka jäi hetkeksi paikalliseksi mäen päälle. Pulmunen on hieno lintu jonka toivoisi näkevänsä useammin.

Petolinnuista saimme vain kahta eri lajia, varpushaukkoja todettiin kaksi eri yksilöä paikalliseksi sekä hiirihaukkoja näimme yhteensä 9 joista vain 2 todettiin muuttaviksi ja seitsemän lintua olivat palanneet reviirilleen.

Tässähän tätä listaa poimittuna tiirasta josta ne saadaan hyvin kaikkien käytettäviksi. Yllättyneimpiä olimme hiekkaharjulta puuttuvien teerien suhteen, muina vuosina siellä on ollut yli 40 yksilön soidintava joukko josta nyt on havainto vain rippeistä. Toki niitä nähdään aina silloin tällöin mutta se pulinan puute on silmiinpistävää. Päivän lajien yhteissummaksi saimme jo yli 30 lajia, se on hyvä määrä ottaen huomioon varhaisen kevään.

Sulassa jo elämää

Keskiviikkona 27.3. oli siinä pienessä sulassa jo elämää, kävin tarkastamassa sulapaikan ennen kuuden uutisia ja huomasin siellä kaksi joutsenta ja telkkäparin. Hienoa, oma ennustukseni kävi toteen ja ensimmäiset linnut elävöittävät Lavajärven itäpään elämää.

Tarkistin sulan heti aamulla ja telkkäpari uiskenteli siellä edelleen. Joutsenet (2) olivat siirtyneet hieman isommalle sulalle järven länsipäähän(?), ainakin ääniä kuuluu sieltä päin. Tänään en herännyt aamulla aikaisin vaan menin pihaan sitten kun olin noussut kasin jälkeen. Laskeskelin lajit kuitenkin mielessäni ja sain jälleen saman luvun (n 15) eli ei tarvitse herätä hirmuisen aikaisn. Kuulin ja näin aamulla kuitenkin hyvin keväisiä lajeja; kiurun (1), sepelkyyhkyn (4), harmaalokkeja (2) mustarastaita 5 kpl ja joutsenia kymmenkunta kiertelevän sinne tänne. Myös yksi kuusitintti lauleskeli lähimetsässä.

Iltapäivän aluksi kävin jälleen pihamaalla ja kuuntelin tavallisuudesta poikkeavaa ääntä. Sieltähän paljastui harmaapäätikka joka kuikutteli tuossa aivan lähellä rantapuissa. Telkkäkin uiskenteli yhä sulassa puolisonsa kanssa. Nyt on tiedossa mielenkiintoinen retki Harjunmäelle. Soittelimme äskettäin ja sovimme lähtevämme pe aamuna staijailemaan, syömään nuotiomakkarat keväisessä harjumaisemassa. On luvassa tämän kevään lämpöisin päivä joten odotukset ovat korkealla, ties vaikka mitä nähtäisiin. Odotan ainakin että teeret olisivat soitimella, niitähän on siellä aika tokka aina keväisin pitämässä omaa metelöintiään. Teeren kukertelu kuuluu kevätääniin, olen jopa yrittänyt kuunnella kotipihalle mutta en ole ainakaan vielä saanut teerestä tälle vuodelle tonttipinnaa.

Illalla saunottiin ja tein saunomisen vilvoittelun ohessa jälleen "lintulaskennan" eli montako lintulajia kuulen, tavoitteena on kymmenen lajia. En aivan päässyt tavoitteeseen vaan jäin neljä paitsi. Kaksi tiaislajia, viherpeippo, keltasirkku, punatulkku ja varis. Pian pääsee siihen että kymmenen lajia on must. Nyt on tonttipinnat 33 tälle vuodelle, matkaa sataan lajiin on vielä paljon.

Upeat kevätpäivät

Kevään voimaa, kerrankin on 10 päivän säätiedotuksessa jokainen päivä auringonpaistetta. Mitä nyt yöllä on pakkasta jonkin verran mutta kasilta rupeaa jo äiti aurinko paistamaan ja lämmittämään. On paljon tapahtumaa lintujenkin rintamalla. Tänään näin aamulla koiras peipon ruokinnalla, varhain ne tulevat katsastamaan pesäpaikkoja, naaras yksilöt tulevat parin viikon sisälllä. Kävin Kirkkojärvellä katsomassa kevään ekoja sorsalintuja, siellä oli 12 telkkää, kuusi kumpaakin sukupuolta. Viisi sinisorsaa uivat myös sulassa Muita sorsia ei vielä ollut näkyvillä. Ajoin seuraavaksi Viljakkalaan ja ajomatkalla näin Suomen kansallislintuja ruokailevan ensimmäisillä pälvipaikoilla lähes neljäkymmentä valkokaulaista kevääntuojaa. Kotoisella Lavajärvellä lenteli yksi pariskunta vähän sinne tänne. Kunpa tuo sulan alku leviäisi niin kyllä sinne kelpaisi laskeutua. Ruokinnalla oli tänään ainakin 5 mustarastasta.

Hienojen kevätpäivien kunniaksi päätin tempaista  ja suoritin ekan pihatarkkailun, 26.3. klo 7.30-9.00. Keli oli tosi upea, pilvetön taivas, pakkasta aamusta -7 astetta ja lopetettaessa -1 aste.Sain kasaan kaikki tutut lajit ja yhden isomman petolinnun. Lintuja kertyi 14 lajia + juuri kellon käydessä yhdeksää nuori merikotka tuli E:stä ja liiteli matalalla suoraan Lavajärvelle. Lintu oli kiertelevä eikä muuttava. Siinä kun istui pihassa lämpimästi pyntättynä ehti paljon pohtia maailman menoa ja kuunnella kevään ääniä. Lavajärvi aina silloin tällöin piti kovahkon kumahtelun ja tuli heti mieleen että enpä haluaisi nyt mennä jäälle vaikka sen tietäisi että jäätä on riittävän vahvasti kannattaakseen tällaisen pienen miehen. Mutta sen jään humahtelu oli niin pelottavan kuuloinen ääni. Sulassa oli joutsen pari vähän aikaa kadoten Lavajoelle päin. Viherpeippo oli äänessä eniten, jonkinlaista soidinta esittäen. Summasin huiluäänisiä mustarastaita ehkäpä neljästä suunnasta ja siihen lukuun voi vielä lisätä ruokinnalla olleet kolme. Mustarastas on saapunut!

Pidin keskiviikkona uuden pihastaijauksen, täytyisi uskoa jo toisesta kerrasta että pihasta tulee n 15 lajia. Tänään ei tullut uusia muuttajia, parhaimpana pitäisin kurkea, jonka ääni kuului ahkerasti järven toiselta puolen. Toennäköisesti Laurilan peltojen W-päädystä. Mustarastaita oli tänään neljä kaveria, eipä niiden huilu ääniä kuulunut aivan niin paljon kuin eilen. Ehkäpä keltasirkut olivat tänään eniten äänessä, pihan puissa niitä oli parinkymmenen linnun parvi. Nyt alkaa sellainen vaihe jossa täytyy katsoa jokainen yksinäinen lintu tarkasti. Sääennusteiden mukaan lämmintä ilmaa puskee lounaan puolelta lähipäivinä.

Joutsenet sulassa ja Harjunmäen avauskeikka 22.3

Näin tänään 20.3. kaksi joutsenta siinä pienessä sulassa joka on Lavajärven itäpäässä. Olisivatko siinä tulevat pesijät? Ainakin "merkit" viittaavat siihen. Sehän olisi upeaa saada tyylikäs laulujoutsen pesimään  tähän järven itäpäähän. Seurataan tilannetta. Olin aamulla ennen seitsemää jo terassilla, oli hieno aamu, taivas pilvetön ja jonkinlainen tuuli oli vallalla. "Harjoittelin" heräämistä kun eihän sitä osaa nukkua näin kevätaamuisin. Toivoin kuulevani teeren pulputusta mutta toiveeni oli turha. Viime yönä oli lehtopöllö äänessä, tällä kertaa se ei ollut "kotipöllö" vaan ääntelijä oli 3 km järven takaa. Saman aikaa myös joutsenten kailotusta kuului aika aktiivisesti järven länsipäästä, olisiko ollut Lavajoelta, siellä ainakin on sulaa.

Torstai 21.3. oli hyvä päivä muuttajille, hyvin lievä tuuli. Olin aamupäivän ulkona ja staijailin pihassa kevätmuuttajia. Näin yhden sepelkyyhkyn matkaavan matalalla N, kuulin yhteensä kolme kertaa kiurun äänen, itse ääntelijää en nähnyt. Sitten vielä iltapäivällä ennen sisälle menoa näin yhden haukan kaartelevan Sorvajärven päällä'. Lintu eteni myös suoraan N. Tulkitsin haukan olevan buteo sukua. Eli muuttoa on!

Käytiin Harjunmäellä staijaamassa 3,5 h. Keli oli tosi aurinkoinen mutta se tuuli joka yltyi aina silloin tällöin meitä tosi haittaavaksi, kaukoputki kaatui (onneksi ei mennyt rikki). Siirryimme hieman alemmaksi jotta tuuli ei pääsisi puremaan niin pahasti. Päivän nuotiomakkarat saatiin paistettua ja mieli oli siltä osin tyydytetty. Päivän muutto oli tosin täysin olematonta, vain kolmen kiurun osalta päästiin toteamaan niiden saapuminen tänne osaan pohjolaan. Myös paikallinen hiirihaukka oli jo saapunut reviirilleen. Mutta päivän päätavoite eli Harjunmäen kevätkauden aloitus tuli tehtyä.

Kerron vielä hauskasta tapahtumasta jonka pääsin todistamaan aamuvarhaisella kotona. Kuuden aikaan herättyäni menin keittiöön ja katselin ulona olevaa ruokintaa. Siellä ei vielä ollut paljon lintuja mutta katseeni kiinnittyi kahteen jänikseen jotka olivat pellolla. Nehän "tappelivat" nyrkit heiluen! Hetken siinä läimittyään toinen toista ne lähtivät jotain pakoon kuusiaidan luokse. sieltä palasi vain yksi takaisin joka meni talon taakse. Oli hauska nähdä jänisten tappelua, olen vain  kuullut sellaisesta mutta nyt jo omin silmin todistin sellaista tapahtuvan.

Tänään lauantaina on sää sateen savyttämä, vesisade surmaa vanhan lumen joten kaikki on eteenpäin! Nurmikoille ja pellolle alkaa tulemaan jo pälvipaikkoja joten kiuruilla ja töyhtöhyypillä on evästelypaikkoja. Miksi ei myös kottaraisilla, lintu on vaan huolestuttavasti vähentynyt, ollut jo pari kolme vuosikymmentä  mutta aina silloin tällöin linnun näkee. Uskon että myös tänä vuonna saan linnun tonttipinnoihin. Näin tänään kolme mustarastasta omalla ruokinnalla, niistä yksi oli ainakin selkeä koiras keltaisella nokalla varustettuna, muut kaksi lienevät  nuoria.

Mustarastaan kevätluritusta

Sadesää on valloilla ja ulkona "ei voi kuluttaa aikaa". Kuitenkin nopeasti käytynä pihamaalla kuulin kuinka mustarastas viritteli lauluaan, se oli hieno merkki keväästä vaikka aina ei siltä tunnu. Ulkona puut "kuivuvat" kevätilmassa, onhan niillä aikaa heinäkuulle kuivahtaa. Eiköhän aurinkokin rupea jo lämmittämään. Kieltämättä se oli hieno hetki kun kuulin mustarastaan lurittelua!

Sunnuntaina oli jälleen sateinen ilma, mutta ei satanut maahan asti vaan pilviharsoa roikkui taivaalla. Olin hetken pihassa puuhastelemassa, mielestäni varislinnut olivat hyvin esillä, pari korppia ja ainakin kolme närheä pitivät omaa ääntelyään. Pitkästä aikaa näin kuusitintin ruokinnalla, olen vain kuullut sen lauluntapailua mutta itse laulajaa en ole päässyt näkemään. Katseeni kiinnittyi taivaalla hyvin korkealla lentävään lintuun, sehän olikin harmaalokki joka kierteli suunnaten W-suuntaan.sekin on yksi kevään merkki kun lokkeja rupeaa näkymään. Laulujoutsenen ääntelyä kuului myös Lavajärven W-päästä, itse valkokauloja ei tullut näköpiiriin.

Maanantaina kuljeskelin pihamaalla, satoi hieman. Päätin tarkastella tuon Lavajärvessä olevan sula-alueen, siitä kehittyy vielä tälle keväälle hyvä sula johon järven tähän päähän kertyvät sorsalinnut tullevat ensi kertaa, jopa joutsenet ovat olleet siinä muina vuosina. Vielä ei ollut ketään uimassa siinä mutta pianhan sinne ilmestyvät ekat telkät etc...Huomasin kuitenkin jonkun isomman linnun vilahtavan ruokinnan suunnalla, siinä lensi varpushaukka (k) matalien katajapuskien lomassa ristiin rastiin hakien kovasti saalista. Se selittää miksi ei ruokinnoilla ole pikkulintuja! Ovat ne niin arkoja kun on oma henki kyseessä. Yhden laulujoutsenen näin lentävän/kiertelevän E-suuntaan, hakiko se sulapaikkaa tai sitten lajitovereitaan.

Keskiviikko oli jälleen leuto päivä, aamulla kömpiessäni kahvinkeittoon näin eturuokinnalla kaksi mustanpuhuvaa lintua ruokinnan alla, mustarastaita oli nyt jo kaksi yksilöä.  Mura on hieno lintu ja komea pitkine pyrstöineen. Samoin näin kolme närheä takaruokinnalla metsän siimeksessä, yhdessä oravan kanssa ne tyhjensivät talipallojen jämiä.

Näin se kevät edistyy, seuraava tapahtuma on kevätkauden avaus Harjunmäellä perjantaina, on luvassa aurinkoinen aamupäivä eikä pakkanen paljon puristele. Kävin hakemassa jo nuotiopuita ja sytykkeitä makkaranuotiota ajatellen. On jälleen hienoa mennä keväiseen hiekkaharjumäkeen, tiedä sitten paljonko lunta on tarvottavana. Kuitenkin se on kevät!

Kevään odotusta

Nyt mennän kevään alkamisen kiivainta odotusvaihetta, talven keväiset pakkaslukemat vielä pitävät otteessaan mutta puristusote ei ole niin voimakas. Aurinko hellii tosi mahtavasti heti kun sille annetaan tilaisuus. Pieni "lumen" tulo ei haittaa. Mieli tekee ulos! Olin eilen sauvakävelyllä, ja (n 8 km) tuli mittariin, täytyy olla tyytyväinen.

Ei kuitenkaan saa jäädä tuleen makaamaan vaan täytyy saada itsensä vielä liikkeelle. Tänään maanantaina oli kuitenkin niin kolea päivä että en lähtenyt minnekään lenkille vaan tyydyin kotipihan askareisiin. Nyt iltapäivällä on jo pieni lumisade tauonnut ja mollikka paistaa. Pihan linnusto on seuraava; ruokinnoilla on n 15 talitiaista, reilu kymmenen sinitiaista, viitisen pikku-varpusta, pari harakkaa sekä kymmenkunta keltasirkkua. Onhan siinäkin jo talvilintuja. Luen tänään tullutta linnut lehteä ja siinä on kiva artikkeli Hangon lintuasemasta. Halias täyttää 40 vuotta. Kyllähän sielläkin ollaan käyty, päivän reissu tehtiin joskus vuosia sitten. Olihan sekin hauska retki, yhdet eväät unohtuivat jääkaappiin mutta hyvin selvittiin.

Nyt on tiistai ja päivä on kulunut ihan kotioloissa. Selkä on "kaput", olen koko päivän yrittänyt kävellä ja se hädin uskin onnistuu. Täytyy olla onnellinen että yleensä vielä pääsee nousemaan ylös, sekin kun tuntuu olevan kovien ponnistelujen takana. Eipä sitä uskoisi että tarvisi kuntoilla mutta kun näköjään se on "must" juttu. Olen joitakin hommia yrittänyt kaiken uhallakin tehdä. Ainoa ilonaihe on upea keväinen sää. Jos nyt jotain iloista hakee tähän päivään!

Taas mentiin pari päivää, nyt on jo torstai. Pakkaset ovat näillä näkymin ohi, suojasää rupeaa hallitsemaan. Ostimme taas puut ensi lämmityskaudeksi, ne ovat kasalla pihassa, kuivuvat lisää kunhan aurinko rupeaa porottamaan. Eilisen ja tämän päivän olen kävellyt kuin kipeä kissa. Nyt jo rupeaa siinäkin suhteessa helpottamaan. Kunpa vaan muistaisi huoltaa olemattomia lihaksiaan, oli se selkäkipu sellainen vaiva! Eihän tässä voi kuin suositella kaikille muillekin vatsalihas ja selkälihastreeniä, sieltä se kunnon lähde on!

Kun soivat saunan kiukaan urut, pois unhottuvat arjen surut

Tuo otsikon loru löytyy meiltä saunasta. Se on oiken hyvä toteamus ja sopii tähän elämään. Eihän sitä tarvi aina olla mitään varsinaista surua mutta ainahan sitä löytyy jotain pohdittavaa. Saunan lauteilla on ihminen "paljaimmillaan", yksin omien ajatustensa kanssa.

Olin keskiviikkona illan tullen pihamaalla, kuulin lehtopöllön ääntä taas, täytynee illan tullen vielä kuunnella jos olisi muitakin pöllöjä äänessä. Sisään tullessa katseeni kiinnittyi pellolla etenevään jänöjussiin joka menikin kovaa vauhtia tuon avoimen peltoaukean yli. Kyllähän sitä henkensä pitämiseksi kiirehtii.

Koskikaroja ilmoitettiin 131 karaa löytyvän Pirkanmaan puroilta. Pirkanmaan talvehtimaan saapuneet koskikarat ovat lähes kokonaisuudessaan Norjan ja Ruotsin Kölivuoristosta. Suomen pesivä kanta muuttaa puolestaan Suomesta Venäjän Karjalaan. Ensimmäiset karat saapuvat lokakuun loppupuolella. Karat ovat hyvin uskollisia talvireviireilleen ja palaavat niille talvehtimaan. Pirkanmaan talvikannaksi voisi arvioida enimmillään 350 karaa. Koskikara voi myös pesiä Pirkanmaalla, mutta näin tapahtuu hyvin epäsäännöllisesti ja vain muutaman parin voimin. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan 350 paria ja talvikannaksi n 4500 yksilöä. Koskikara on uhanalainenn vaarantunut laji!

Nyt on kevättä ilmassa, vaikka sää on sateinen. Lumien pinta putoaa päivittäin ja maata rupeaa näkymään. Tänään katselin kuinka naapurin mies meni mönkijällä perässä joku pilkkikatos. Itse en menisi enään tuonne jäälle, ainakaan mönkkärin kanssa. Päivän puuhana oli remonttijätteestä poltettavan erottaminen, lastulevyä meillä palaa lähipäivinä. Se on aivan sama mitä polttaa kunhan se palaa ja tuottaa näin lämpöä. Vaikka nyt rupeaa jo olemaankin lämpöä muutenkin.

Lintumaailmassa ovat kevään tuojat jo porteillamme, niitä näkee aivan pianjo taivaalla ja pensaissa. Kiurut , kottaraiset, töyhtöhyypät, lokit (kala ja harmaa) ja laulujoutsenet ovat ensimmäisten joukosssa. Näin tänään kaksi joutsenta lentävän Lavajärven päällä, tulivatko katsastamaan mahdollista pesäpaikkaansa. Ainakin siltä niiiden lento näytti, niin matalalla ne mennä kailottivat ja katosivat taas jonnekin. Se olisikin aika yllättävä paukku jos ne pesisivät järven tässä päässä. Tänään näin myös korppipariskunnan lentelelevän jälleen aika matalalla, olisiko niillä myös reviiri tässä lähellä.?

Pieni virhe ja laskennat

Hupsista, meikäläinen oli unohtanut että Siivikkalan laskenta mennäänkin jo perjantaina. Hätäkö tässä, en ollut menossa sinne, pojat hoitavat sen. Tässä kuulin jo että koskikaroja oli ollut jopa kaksi kappaletta. Reissu on puolivälissä, makkaratulia viritellään, kuvasta päätellen hieman savuista hommaa! Huomenna on Lavajärven laskennan vuoro, ainakin sää suosii, onko lintuja, se selviää yön nukkumisen jälkeen.

Olipa huima iltapäivä, kun aurinko paistoi täysin kirkkaalta taivaalta ja löysin tuulettoman paikan, istahdin katselemaan keväistä luontoa. Näin heti varpushaukka naaraan joka lensi melkein pahki meikäläiseen. Sitten huomasin yllättäen pienenkokoisen petolinnun lentävän järveltä päin. Lintu osoittautui ampuhaukaksi joka oli ilmeisesti saalistamassa, lintu lensi kuitenkin suoraan NE joten tulkitsin sen olevan muuttomatkalla. Iltapäivän kruunasi uljas merikotka joka myös lensi matalalla suoraan N. Iltapäivän tunnit ovat petolintujen aikaa.

Lavajärven laskenta käveltiin lauantaina 2.3. Aluksi sää oli aivan ok mutta puolilta päivin keli muuttui aikalailla, tuli lumisadetta ja tuuli yltyi. Kuitenkin reissun alku saatiin tehdä aivan hyvässä kelissä. Päivän sankareita nähtiin yht 399 lintua. Sinitiainen sai kultamitalin (81), talitiainen (79) jäi niukasti hopealle ja yllättäen naakka (63) sai pronssia. Kuitenkin keltasirkku (62) jäi yhden linnun verran mitalista. Viherpeippo (53) oli seuraavalla sijalla. Seuraaviin oli sitten aikalailla matkaa. Pikkuvarpunen (16), käpytikka (7) ja harakka myös 7 yks. Seuraava laji oli yllätyksellinen eli laulujoutsen (6), 4 nuorta ja 2 vanhaa. Samassa paikassa Lavajoella uiskenteli myös 3 sinisorsaa, niitä oli nähty kymmenkunta joitakin päiviä sitten. Myös koskikara oli vielä talvehtimispaikallaan. Sitten oli myös neljä hömötiaista, kaksi kuusitinttiä ja yhden edustajan voimin vielä löytyi palokärki, mustarastas, närhi, töyhtötintti. Kuulimme yhden kerran pikkukäpylinnun ääntä. Laji oli tälle laskennalle uusi laji. Viimeinen laji tuli varpushaukasta (k) joka yritti saalistaa evästä itselleen siinä onnistumatta. Näimme kaikkiaan 21 eri lajia, määrä on aivan hyvä ottaen huomioon päivän lumisateen.

Tämä varpushaukka on viime vuonna kuvattu, samalla paikalla oli tämänpäiväinen peto

Tehtiin uusi ennätys lintumäärän suhteen. Melkein 400 lintuyksilöä on huima määrä, puolivälissä ennen lumisateen alkua oli jo koossa 350 lintua ja loppumatkalla tuli vielä n 50 lintua. Mihin määrään olisikaan päästy jos keli olisi jatkunut edes siedettävänä. Lajimäärä 21 on hyvää keskitasoa ottaen huomioon vielä puuttuvat "helpot" lajit, esim puukiipijä. Kiipijä vaatii hyviä metsäpätkiä jotka meillä järven kierrossa puuttuvat, meillähän on reitti pelkkää tiemaastoa. Samoin korppi jäi puuttumaan vaikka ainakin järven itäpäässä on selkeä reviiri.

Takamaan laskenta oli ollut menestyksekäs, kiikariin tarttuivat merikotka, varpuspöllö, pikkutikka, harmaapäätikka ja kaksin kappalein isolepinkäistä. Lajimäärä nousi aivan huippulukemaan ollen 27 lajia. Laskijoita oli kolme joten heillä oli hyvät tarkkailijat. Ainakin sää suosi heitä, aurinko paistoi täysin kirkkaalta taivaalta.