perjantai 27. huhtikuuta 2018

Kirjosieppo yllätti

Vko 17 lopussa perjantaina päätin jälleen kerran katsoa montako lajia saan kasaan. Eilen oli ollut kisa Sasi versus Lavajärvi, jolloin pääsin hiukan yli 30:een lajiin. Heti seuraavana aamuna jälleen klo 6 olin valmiina listaamassa lajit. Pääosin samat lajit tulivat ekan tunnin aikana, joitakin lajeja jäi puuttumaan kun taas joitain lajeja tuli uutena. Mielenkiintoisin uusi laji oli kirjosieppo jonka näin rannan koivussa hetken. Lintu katosi hetken kuluttua järven suuntaan. Kirjosieppo on meille Kurppakomppanialaisille laji joka aina merkitsee kesän portteja. Tänä vuonna tuli laji yllättävän aikaisin. Toinen mielenkiintoinen laji jonka kuulin oli lehtopöllö, joka huusi kerran.  Lopetin "laskennan" aamukahvien aikaan kun sain 30 lajia täyteen. Kyllä pieni kisailu kannattaa aina, välillä muita vastaan mutta ainakin itsensä kanssa.

Perjantaina tuli vielä kiva laji, kalatiira lensi suoraan ylitseni NE ja kartutti päivän pinnasaldoa, joka on nyt iltapäivän aluksi 38. Vieläkin on pahoja puuteita, närhi nyt tuli äkkiä mieleen. Yritän saada täydelle kymmenluvulle, sitten saa lopettaa. Petolintuja ei ole ilmaantunut isommalti, vain but sp yksi kappale muutti N tosi kaukana. Lisää odotellaan! Nyt petti oma pokka, ei jaksa enää väijyä vaan täytyy tyytyä 39 lajiin. Olen oikein tyytyväinen päivän saldoon, tulihan kaksi uutta pinnaa.

Niittykirvinen kuului tämän päivän lajeihin (T Palomäki) 
Jäät lähtevät täältä Sorvalahden perältä ehkä huomenna, sen verran iso sula on ja reunoiltaan alkaa olla vapaa. Se vaan merkitsee isoa aluetta joka "pitää" tarkastaa nyt ja aina, sen verran on hyvät mahdollisuudet uusien tonttipinnojen toivossa. Tänään kävin katsomassa jo sulaa ja sain yhden pinnan tälle vuodelle, sinisorsia näkyi uivan sulassa kaksi koirasta, harmittavasti en nähnyt sulaa kokonaan sillä näin vain vilaukselta lentävän sorsia enemmän kuin ne kaksi. Huomenna on päivä uusi.

torstai 26. huhtikuuta 2018

Viikko 17

Hellurei, taas mennään jo uutta viikkoa, nyt jo numero 17. Kohta on vappu, tornien taisto ja kevään huipennus arktisten lintujen muutto. Tavoitteeni olisi päästä Siikasaareen kokemaan tämä kohokohta, tässä on kuitenkin monta muuttujaa vielä edessä.

Tänään on maanantai 24.4. ja olen ollut pihahommissa. Minkä syksyllä jättää kukkapenkkiin se on keväällä raivattava pois. Lintumaailma tarjosi tänään uutena lajina isokoskelon, jonka näin lentävän NE suuntaan, pinna nro 63. Toinen päivän pinna tuli kun yksinäisen mustavariksen lentävän aivan tontin päältä myös NE suuntaan. Mustavaris oli pinna numero 64. Pihapuuhasteluja tehdessäni kuulin myös tiltaltin laulavan tuolla rannan metsikössä, samoin näin metsäviklon lentävän. Lintu on palannut reviirilleen. Kaksi pyrstötiaista on myös päivittäin ruokinnalla, todennäköisesti pesivät jossain lähistöllä. Luultavimmin jossain tuolla rantalepikossa.

Keskiviikko 25.4. ei tuonut mitään isoa ryntäystä, lokkeja näkyi lentelevän aina tämän tämän. Lavajärven jäät ovat aivan tummuneet ja katoavat aivan näinä päivinä. Nyt on saunapäivä ja yritän saada taas kymmenen lajin listan vilvoittelutauolla, uskoisin että lista täyttyy aika pian joten ei tarvi "palella" ulkona. Nyt on saunottu ja bongailtu, sain kasaan hulppeat 18 lajia! Joitakin "helppoja" jäi puuttumaan. Parhaimmat olivat tuulihaukka ja varpushaukka. Uusi päivä on edessä, ehkä pidämme pienimuotoisen lintukisan aamun tunteina.

Päivän lintukisassa kävi kuten hieman ounastelinkin, Sasi voitti selvästi 39 lajilla ja Lavajärvi sai hopeatilan 30 lajilla. Parhaina lajeina pitäisin kaakkuria, kuikkaa ja pyrstötiaista. Kisa kannattaa aina, sainhan pihapinnoja taas pari kappaletta, kaakkurin ja kuikan eli nyt on kasassa 66 pinnaa tältä vuodelta tontilta. Päivän sää oli hyvin vuodenaikaan sopiva, aurinkoinen taivas lämmitti ilmasn ja leppeä tuuli ei tuuli ei haitannut menoa. Ehkä sää on nyt sopiva vuodenaikaan nähden. Jutun yhteydessä olevat kuvat ovat Hannu Järvisen ottamia, hän tosi innokas petorengastaja ja hyvin tunnettu "pöllömies".

maanantai 23. huhtikuuta 2018

Sähkölinja maan sisään

Maanantaina on meille pääsy vaikeahkoa, tiellä on kolme kaivuria sekä työmiehiä (huom virolaisia!). He tekevät nyt vielä ilmajohtona menevän sähkölinjan muuttamista maan alle. Onko suomalaisten työmiesten työnosuus niin paljon kalliimpaa että kannattaa teettää työt ulkomaisilla? Kas siinäpä kysymys. Tuntuu kyllä oudolta kun Suomessa on vielä paljon työttömyyttä. Tämähän on nykyisen tilanteen koko kuva. Onneksi en ole päättävissä elimissä! Kai se on pääasia että homma hoituu. Talomme lähellä olevat sähkölangat katoavat.

Alkuviikon havikset ovat nostaneet tämän vuoden tonttipinnojen määrän jo 55:een, eipä ole päivää ollut jolloin ei olisi uusia tullut. Tonttipinnojen kokonaismäärä on myös noussut, kun sain hyvän vierailijan ruokinnalle. Nokkavarpunen kävi eräänä päivänä hetkellisesti, pääsin sen näkemään oikein hyvin. Kirjoitin siitä jo viime viikolla.  Nyt vaan ollaan hoksottimet hereillä uusien pinnojen toivossa. Nyt lumet katoavat aivan silmissä, yöpakkaset rupeavat hellittämään ja lämpö lisääntyy. Täytynee kavuta jälleen Harjunmäen rinteelle "variksia vastaanottamaan" kuten ex-työkaverini heitti ajatuksen ilmoille.

Kulorastaan kellonveto-ääni kuului kun kävelin postilaatikolle, se oli pinna nro 56. Sitten kuulimme vaimon kanssa hanhien ääntä, mielestäni ääni kuului tundrahanhelle.Soitin puhelimestani sen ääntä  ja kumpikin hyväksyi määrityksen, näin tuli pinna nro 57. Sitten tein tuolla pellon kupeessa  risuhommia ja kuulin metsäviklon laulua tuolta joen varresta, lintu oli palannut reviirilleen. Pinna nro 58. Kurkien melskettä kuulin kun tulin pois risusavotasta, kurjilla taisi olla meno päällä. Taivas oli täysin pilvetön, lintuja oli mahdoton nähdä sieltä. Äänen perusteella arvioisin lintuja olleen kymmeniä.

Telkkä Partasen Harrin kuvaamana
Teerien pulinaa olen tottunut kuulemaan Laurilan aukean suunnalta mutta yllätyksenä kuulin tänä vuonna sen tutun pulinan NE-suunnasta. Pinna nro 59 oli syntynyt. Tuulihaukka näkyi iltapäivällä 20.4. pihapinna nro 60. Tulkitsin tuhan olleen reviirilleen palannut yksilö mutta saattoi olla muuttava. Lauantaina olin juomassa aamukahvia tuolla terassilla, kuten näin keväisin joka aamu. Kuulin tiltaltin hyvin tunnusomaista "oluen tiputtelua", pinna nro 61 oli tosiasia. Sitten tällä hetkellä viimeisimpänä pinnana olen kuitannut fasaanin. Meillähän oli vieraana naarasfasaani pari talvea sitten mutta lintu katosi jonnekin, luulin että jonkun ketun saaliiksi. Yllätyksekseni kuulin fasaanin äänen jo pe aamulla, en kuitenkaan uskaltanut merkitä pinnaa varmaksi, soittelin tutulle lavajärveläiselle lintukaverille hänen fasaanihavannoistaan mutta sieltä ei tullut varmistusta. Nyt su aamulla kuulin aivan selkeän fasaanin äänen joten uskalsin merkitä sen pinnaksi, numeroksi tuli 62.

Viikonloppuna sain jälleen jokavuotisen puu-urakan tehtyä, nyt on ensi talven puut ulkona tehtynä.. Eipä näin hyvin ole puuasiat olleetkaan moniin aikoihin, tässä vaiheessa vuotta ovat puut jo pihassa kuivumassa. Tässähän tämän viikon havainnnot, kevät vaan tulee. Nautitaan siitä!

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

uusi vko 15, kotiterassia ja Harjunmäkeä

Aloitin viikon jo sunnuntaina terassilla päivystämällä pitkän tovin klo 6.45 -- 15.00 tein samalla pihahommia, katkoin terassilta ruusuaitaa ja jotain muuta puuhastelua. Päivä oli hieno, hyvin aurinkoinen eikä ollut pätkääkään tuulta, tuli oikein happimyrkytys ja samalla sain väriä naamaan. Lumi katoaa aika nopeasti, onhan sitä lähes 30 cm kerros! Päivän lajit olivat hulppeat 31! Parhaina voisin pitää västäräkkiä (2 m), hemppo 1 ä, punakylkirastas 1 ä ja kurki, monta ä. Nämä olivat  uusia lajeja tontille, pyrstötiainen 2 p, hapäti 1 ä itäpuolelta voisin vielä mainita.

Iltapäivän pommi putosi kun huomasin ruokinnalla nokkavarpusen! Katsoin lintua hetken uskomatta silmiäni mutta tosiasia se oli. Tonttipinna nro 144 oli syntynyt. On se hieno lintu, iso nokka ja koiras värikkäänä on upea ilmestys. Ei tullut pulmusta vaan nokkavarpunen, kyllä se minulle kelpaa.

Maanantaina oli jälleen pihapuuhastelujen päivä, kannoin syksyllä kaatamani pihlajat sirkelin ääreen, toki isoimat jätin vielä kantamatta. Pihamaalla käyskennellessäni äänimaailma on tyystin erilainen kuin pari viikkoa sitten, mustarastaat ääntelevät, peippolintujen armaada on ruokinnalla, siellä peipot, järripeipot,  viherpeipot etsivät aterioitavaa yhdessä talvisten tuttujen kanssa. Yliseni lensi iso töyhtöhyyppä parvi, vähintäin 40 lintua  oli kimpassa, hetken kuluttua lensi vielä 9 perässä. Nyt ovat  pääosissa nämä pienemmät siemensyöjät, eilen oli paljon vihervarpusia liikkeellä. Peippolintuja on tullut maahamme tosi paljon ja siellä seassa voi olla mukavia yllätyksiä. aamupäivällä olin kuulevinani pulmusen äänen seisoessani hetken kotirappusilla mutta se pieni ääni ei riitä määritykseen vaan haluan nähdä sen linnun. Huomasin tiirasta että Mäenpään Oiva oli nähnyt hyyppiä 53 linnun parven lentävän W, juuri samaan suuntaan kuin se näkemäni iso parvi, vieläpä kellonaika oli juuri sopiva!

Tiistai oli päivä Harjunmäellä, meitä oli ns eläkeläisryhmä viettämässä kaunista mutta tuulista päivää. Tuuli oli hyvin kylmää pohjoistuulta, saimme aikamme kulumaan oikein hyvin lämpimän vaatetuksen avulla. Ounastelimme paljon kevään lintuja mutta lievästi petyimme pohjoistuulen vuoksi. Lajimäärä jäi 35, parhaina voisi pitää metsokukkoa jonka näimme aamulla ajomatkalla. Se kummasti piristi mieltä. Toinen lintu oli ampuhaukka joka muutti aivan mäen vierestä, saimme hetken ihmetellä että mikä tuo on mutta oli se kuitenkin selkeä. Pulmuset olivat vielä vieraanamme harjun laella. Yksinäinen kanadanhanhi muutti W hyvin korkealla, muita merkittäviä lajeja ei nähty. Keskiviikkona uudestaan!
Kanadalainen by Timo Palomäki

Nyt on Harjuntausta käytynä tällä erää. Oli säätila täysin erilainen tuulen osalta, kylmä etelätuuli puhalteli vienosti, harjulla oli oikein miellyttävä olla. Kahlasimme sinne "pääharjulle" josta näkyväisyys oli oikein hyvä, kunpa olisi eilen ollut vastaavat olosuhteet! Tänään päästiin kuitenkin "vain" vähän alle 40:een lajiin, parhaimpana oli metsäviklo jonka äänen kuulimme heti kohta kun olimme asettuneet paikoillemme. Meitä oli Antero ja Hanski siippansa kanssa. Nuotiomakkarat maistuivat aina yhtä hyviltä. Sitä tapaa voi vain suositella, mausteena siinä vivussa saimme aimo annoksen päälämmittäjäämme.

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Punarinta ruokinnalla 6.4.

Viimein koitti hieno hetki, huomasin punarinnan ruokinnalla! Lintu oli varmasti kevään muuttajia! Ovathan toki töyhtöhyypät, kiurut kevään muutajia, mutta kyllä tuo punaisen rinnan omaava lintu oli niin upe näky kun se vilahti ruokinnalla. Nyt vaan odotellaan sen laulua kuultavaksi, joko iltamyöhään tai sitten aikaisin aamulla. Tilhiä pölähti n 15 linnun parvi ohi ruokinnan, vaikka yksi lintu kävikin katsomassa ruokinnan tarjontaa. Ne olivat myös oikein hauska näky talvisessa maisemassa. Nyt tuntuu siltä kuin tarjontaa olisi valtavasti tulossa, odotan lauantain Harjunmäen keikkaa taas uudella innolla.

Tulin vielä koneen ääreen jotain tehdäkseni ja yllätyksekseni laskeutui 4 kottaraista ruokinnalle. Onneksi olin murustellut talipalloja sinne, ne näkyivät maistuvan näille. Yksi roikkui talipallolla, hetken kuluttua myös toinenkin. Sitten linnut ottivat ritolat. Hieno vuodari jälleen kerran, toivottavasti ne jäävät pesimään pönttöihini! Olen sitä jo odottanut usean vuoden ajan.

Teimme taas kevätretken Harjunmäelle lauantaina erittäin hyhvän sään vallitessa, iltapäivällä oli jo plus 5 ja täysi auringonpaiste. Meitä oli vanhatuttu porukka, aktiivisemmat olivat paikalla jo ennen 7:aa. aamupäivä tuntui olevan joutsenten päivä, niitä meni kohden pesimäseutujaan päivän aikana 208 valkokaulaa 54:ssä parvessa. Metsähanhia löytyi kaksi eri yksilöä joutsenparvissa, nehän erottuivat hyvin tummina, pienempikokoisina. Yksinäinen kanadanhanhi muutti korkealla NE. Myös merikotka oli aamun hetkinä ollut taivaalla, itäpuolella. Päivän muita petoja olivat paikalliset hiirihaukat, ainakin 3-4 kaartelevaa eri suunnissa. Ampuhaukka oli ainakin 1 muuttava NE ja paikallinen tuulihaukka tuntui aina olevan ilmassa.

Kurkia by Timo Palomäki
Kurkia löytyi havaintovihkosta 45 muuttavaa, linnuilla oli "edestakaista" liikettä. Vanelluksilla (töyhtöhyyppä) ei ollut mitään suurparvia, pieniä ryhmiä liikkui samaten hieman edestakaisin, arviolta n 50 m. Sepelkyyhkyjä merkittiin 306 m 48:ssa parvessa. Yhdessä sepelkyyhkyparvessa oli ainakin yksi muuttava uuttukyyhky. Tuttu ist-ääni löytyi kerran, yksi muuttava niittykirvinen tuli merkittyä. Mennessämme makkarnuotiolle nähtiin kaksi västäräkkiä. Yhden hempon ääni oli aivan selvä ilmiö, kaikki tunnistivat kaverin. Varhain aamulla oli jälleen paikallinen isolepinkäinen saanut havainnoitsijat hereille, aivan kuin kapustarinnan ääni mutta lanttuhan se olikin. Päivän parhaana havaintona oli se kun harjulle pöllähti iso pulmusparvi (30 lintua), kaikki pääsivät ihastelemaan näitä musta valkeita lapinlintuja. Helge muisteli että joskus nuoruusvuosinaan oli näitä komistuksia viimeksi nähnyt näin hyvin. Harjunmäellä vakiosti esiintyvä pajusirkku oli myös palannut muutoltaan, näimme 1+1.

Päivä oli onnistunut, kaikille jäi hyvä maku, muustakin kuin kahvista ja makkarasta. Tätä täytyy saada lisää, näin sovittiin.

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Eka lintustaiji kotiterassilla 5.4.-18

Päätin jonkun etiäisen innoittamana suorittaa ensimmäisen aktiivilintustaijin kotiterassilla 5.4. Heräsin seiskalta mutta en saanut itseäni heti ulos vaan könysin pikkuhiljaa ja olin ulkona kasilta aamukahvit juotuna. Terassille kuului heti iloinen linnunlaulun äänien sekamelska, erottelin sieltä keväiset peippolintujen äänet, nyt yritin ja onnistuinkin määrittämään järripeipon ryystävän äänen sekä tietenkin itse peipon laulua. Viherpeipon luritukset olivat hyvin voimakkaana esillä.

Mustarastas yritti jälleen laulaa, vienosti se onnistuikin. Ynnäsin ainakin kaksi laulajaa, toinen oli lähimetsikössä ja toinen Kierumanperältä päin. Sitten tätä kirjoitettaessani sain katsella kun kaksi mustanpuhuvaa lintua ajoivat takaa toisiaan. Käpytikkoja oli jälleen kolme lentämässä. Yllätyksekseni kuulin palokärjen kerran huutavan koululta päin. Päivän lajimääräksi sain 13, aktiivikatselua kesti vain yhden tunnin. Toki päivän lintusaldo paranee, toivottavasti!

Heti tuli lisää lajeja kun silmänsä kääntää, kävin jotain hakemassa ulkoa, pysähdyin ja kuulostelin hetken paikallani, ylitseni lensi 6 kiurua NE, ruokinnalla oli yksinäinen räkättirastas. Päivän lajimäärä on nyt 15. Kävin isolla kirkolla, kirkkojärvellä katsomassa kevään ensi tulijoita, Siellähän oli (vain) 5 joutsenta, sinisorsia joitakin, töyhtöhyyppiä 6 kpl sekä minulle uutena kokemuksena kirkkojärven keväisestä linnustosta jäällä tepasteli 2 kurkea. Oli se ylvään näköinen lintu jään reunalla. Linnut olivat selvästikin pariutuneet. Muuten oli hyvin rauhallista, tiklejä lensi ylitseni ja sulassa oli sinisorsia.

Pyrstötintti by Harri Partanen
Nyt on perjantai, katsoin eilen kiekkopelien tarjontaa. Aika viihdyttävä ottelu Hifk versus Kärpät jonka Oululaisseura voitti. Tänään tuntuu olevan vesisateen vuoro, lumet "häviävät" aivan silmissä. Laitoin ruokinnalle juuri hakemiani lisäyksiä, taas on tarjonta kohdillaan. Näin heti ruokinnalla kaksi järripeippoa ja vielä piha-alueella liikkuessani pyrstötiaisen. Juuri viemäni talipallot kiinnostavat käpytikkoja, yhdellä naaraalla nokan tyvessä pieni pesäke jotain ylimääräistä. Eipä näy haittaavan jokapäiväistä eloa

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Kolme käpytikkaa lumisateessa

Sain ajatuksen kirjoittaa seuraavassa blogissa käpytikoista joita näkyy olevan nyt kolme ruokinnalla. Kaksi koirasta ja yksi naaras lennähtävät sinne tänne toisiaan takaa-ajaen, tuntuu kuin niillä ei ole lentosuunnasta väliä, kunhan saa jahdata toista. Onko siinä viime vuoden poikanen joka ei ole vielä "ottanut pitkiä" vanhemmistaan vaan opettelee tätä elämän kiertokulkua. Uskon ettäsyksyn koittaesa on tämä toinen koiras kadonnut jonnekin jos vanhat merkit pitävät paikkansa. On kuitenkin hieno seurailla tätä soidinopettelua. Samassa yhteydessä saavat tiaiset kyytiä, parhaimmillaan on samalla talimakkaralla 8 sinitiaista ja kolme talitiaista. On siinä hieman ahdasta mutta kummasti sopu antaa tilaa ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Tänään on se "etelän rannikolta tullut lumimyräkkä" valloillaan, sade on juuri alkanut täällä Tampereen seudulla. Lumihiutaleet eivät ole isoja mutta niitä on paljon. Lunta pitäisi tulla lähes parinkymmenen sentin kerros joten tuolla tien päällä ei ole mukava ajokeli, näin pääsiäisaikaan ovat monet ottaneet opikseen ja lähteneet jo eilen kotikonnuilleen. Itse vaan täällä sisätiloissa katselen kun lumi putoilee maahan, menen keittämään hieman kahvia, tulen taas vaan katselemaan ja nauttimaan tästä tänä talvena tutuksi tulleesta näystä, lumisateesta. Katselin jotain ennustekuvaa sateen etenemisestä ja saatoin todeta että pahimmat sateet eivät osu Pirkanmaalle vaan jäämme juuri reuna-alueeksi. Hyvä niin, mielestäni lunta on jo tullut tänä vuonna tarpeeksi. Kyllähän se sulaa tässä kevään kuluessa pois, mutta ne loskakelit ovat hyvin ikäviä. No pääasia että se sulaa ja pääsemme nauttimaan toivottavasti lämpimästä kesästä.

Nyt on lumituhot korjattu, eipä niitä ollut kuin 10 cm kerros aika kattavasti joka puolella. Kaivoin mönkijänkin esillle, kuitenkin vasta sen jälkeen kun olin ensin kolalla putsannut isommat. Mönkkärillä ajelin tuota omaa tietä  hieman leveämmälti ja kyllä se ainakin näyttää leveämmältä. Joku toinen päivä taas lisää niin kyllä se auttaa kummmasti. Kävimme kylillä ja ostin kaupasta lisää linnuille popsittavaa, nehän kyllä syövät. Vielä ei ole tullut yhtään keväistä muuttajaa apajille, odotan punarintaa, peippoa serkkuineen jne.... tätä listaa voisi jatkaa usealla vaihtoehdolla. Vielä täytyy tyytyä näihin kotoisiin ja paikallisiin siemensyöjiin.

Harrin ottama kuvan tundraurposta
Keskiviikkona sain pöllit hakattua pieniksi, aika urakka mutta kyllä se sitten palkitsee. Isoimmmat koivupöllit olivat n 40 cm halkaisijaltaan joten kiiloja piti käyttää. Nyt ne on hakattu, vielä on sirkelöitävää mutta sitä en nyt aivan heti aloita, ehkäpä viikonlopun jälkeen? Lintumaailma ei ole olennaisesti muuttunut, yksinäinen mustarastas vierailee ruokinnalla ja illansuussa se viritelee laulamistaan. Olen kuullut aivan kuin järripeipon ryystämistä muta jokin estää minua kuittaamasta siitä vielä lajia. Ryystämisääni ei aivan ole järripeipolle kuuluvaa. Ehtiihän sen vielä kuulemaan.
Nyt olisi hyvin otollinen hetki pulmusen havainnointiin mutta kun ei ainakaan vielä ole osunut kohdalle.