Huuhkain äänessä, taukoa kirjoittamiseen. Kevät on tullut

Aloitan uuden tekstin jo ma 20.3. kevätpäivän tasauksen päivänä. Vime yönä jälleen kerran olin koiran kanssa ulkona öiseen aikaan ja kuulin isoimman pöllömme komeaa huhuilua. On se aika vaikuttavaa huhuilua! siinä voisi pelästyä jos olisi huuhkajan alapuolella metsässä ja tämä komistus aloittaisi äänttelynsä. Siinähän voisi valahtaa pieneltä pojalta "löröt" housuun!

Tänään mennään torstaita ja kevät etenee hienossa säässä. Saimme eilen pihaamme ensi talven puut, niitä on aika läjä. Sormet syyhyävät mennä heti sirkelillä hommiin.

Nyt on jo melkein kuun loppua ja ajattelin ruveta taas kirjoittelemaan. Kirjoitustauon aikana saimme harmittavan viestin joka aikalailla pysäytti . Mutta elämä jatkuu, kaikilla meistä!

Linturintamalla on kevät tullut voimallisesti, olen nähnyt viimeksi tänään metsähanhen, harmittavasti en tunnistanut niistä olivatko ne taiga- vai tundrametsähanhia. 14 yksilöä niitä kuitenkin oli ja ne muuttivat suoraan koilliseen. Päivän seuraava laji olikin meille kaikille hyvin tuttu peippo, lintuja tuntui olevan lähes kymmenkunta. Koiraita kaikki niin kuin peipoilla on tapana että koiraslinnut tulevat ensin varaamaan reviirin jonne yritetään houkutella naaraspeippoja.

Seuraava laji olikin sitten hiirihaukka, näin kaksi yksilöä jotka tuntuivat olevan tutulla reviirillään. Päivän mittaan näin vielä yhden hihan joka saattoi olla aiemmin nähtyjä. Sitten päivän lopussa kuulin tutun äänen, kurjen korahtelua ja hetken kuluttua yksi kurki lensikin pihan yli. Se on kevät nyt!

Sirkeli soikoon oli tämän päivän mietelause jota myös käytännössä toteutin. Pihan reippaat puupinot kaipaavat vain pienimistä, homma on loputon urakka mutta teemalla "vähän päivässä on paljon viikossa" yritän saada pinoja pienemmäksi. Homma onnistui ainakin ekana päivänä hyvin, palkitsin itseni hyvällä ja rentouttavalla saunalla. Kyllä saa saunan lämmittää vielä useasti!

Saapas nähdä mitä huominen tuo tullessaan, jännityksellä odotan. Tappara-Ilves on nyt 2-3. perjantaina voi Tampereen pään kiakkofanit seota! Ainakin täällä maaseudulla seotaan.
Yllä on vaan osa puista, joita olen pitkin kevättalvea kaadellut.

Harjunmäen avaus 19.3. ja pöllöt 18.3

Nyt on pakko kirjoittaa heti kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Herra huuhkaja huhuili hienosti yön pimeinä tunteina 18.3. ja vieläpä aamulla 19.3. kun lähdimme Helgen kanssa Harjunmäen avaukseen. Ison pöllön lisäksi kuulin yöllä vielä helmipöllön availevan ääntään, kuitenkin sen verran selkeästi että lajin saattoi tunnistaa! Nyt sen sitten sain kauan kaivatun helmarin! Vieläpä lehtopöllöt säestivät innokkaana omien reviiriensä puolesta. Oli oikein upea pöllöjen sää.

Varpuspöllö by Timo Palomäki

Vuosi sitten kävime Harjunmäellä samoihin aikoihin maaliskuun loppupuolella ja tänäkin vuonna Hanskin innoittamina lähdimme korkkaamaan kevään staijipaikan, oli vielä luvattu oikein mukavaa säätä, ainoastaan pohjoistuuli ehkä hieman esti pikkulintuja "ryntäämästä" tänne Pirkanmaalle. Lajien suhteen saimme aika mukavasti kasaan lintuja. 26 eri lajia joka on näin varhaiskeväälle aika sopiva määrä. Hienoimpana lajina oli maakotka (1) joka löytyi paikallisena jossain etelän kantilla, samaan kellonlyömään saimme myös toisen kotkalajin, merikotkan joka lähtikin muutolle. Tästä haviksesta innostuneena staijasimme ahkerasti ja pian saimme toisen mekon joka myös oli muutolla. Tämä viimeinen oli vielä nuori yksilö.
Päivän petobuumi täydentyi vielä todennäköisesti muuttavalla hiirihaukalla ja sitten vielä saimme yhden varpushaukan länsipuolelta joka tulkittiin paikalliseksi yksilöksi.

Merikotka Hämeenkyröstä (Timo Palomäki)

Palokärki kuikutteli ahkerasti ja rummutti puita aamupäivällä, sen huutelua täytyi kuunnella tarkasti silä tiesimme siellä olevan myös harmaapäätikkoja. Hapätin saimme listoillemme vasta lajina nro 18, jopa kaksi kappaletta joita saimme ihailla kaukoputkilla.  Sepelkyyhkyjä näimme yhteensä n 15 yksilöä viidessä parvessa. Näistä oli 5 aamun ekaa seplua matkalla pohjoiseen mutta vähitellen niidenkin muuttosuunta vaihtui etelän puolelle, olisivatko linnut aistineet tulevan matalapaineen?
Pulmusen ääntä pääsimme kuulemaan pari kertaa mutta itse äänen aiheuttaja jäi näkymättömiin.
Harjunmäki on hyvä paikka kuulla teerien soidinta, tänään arvioimme keväistä pulputusta pitävän parisen kymmentä lintua. Teerien soidin oli aamun tuntien voittopuolinen äänimaailman värittäjä.

Päivän kovimpana havaintona makustelimme maakotkaa joka näkyikin hienosti. On uljas lintu. Mako oli varmaan jollain haaskalla yhdessä merikotkan kanssa. Linnut nousivat samoilta paikoilta ylös meko jatkoi lentoaan muutolle mutta maakotka jäi vielä paikalliseksi, emme ainakaan havainneet linnun jatkavan muutolle. Maakotka teki kovan vaikutuksen porukkaan, saimmehan siitä jälleen uuden muuttajan Harjunmäen listoille.

Kova mutta hieno urakka

Maanantai oli työntäyteinen päivä, ei meikäpoika koville joutunut mutta metsuri-Ari oli kova poika surruttamaan moottorisahaa. Tänään kaatui leppä poikineen ja tuli hyvää polttopuuta. Kiitos metsurille vielä kerran, teimme kuuden tunnin ahkeroinnin joka tuntui kropassa. Sen vuoksi lämmitin saunan. Kyllä teki hyvää ja olo on aika väsynyt!
Lintuhavainnointi jäi vähiin, yhden mustarastaan näin lentävän. Tiirasta katsoessa on tämä päivä ollut hyvä muuttopäivä. On nähty kotkia kumpaakin lajia, joutsenia, kiuruja, töyhtöhyyppiä, kottaraisia ja ties vaikka mitä. Satsaan huomiseen kovalla odotuksella!

Tundraurpiainen by Harri Partanen

Olen tuossa joutohetkilläni lueskellut Ville Haapasalon kirjaa "Vimpan päälle kalareissu" jossa hän kertoo havainnoistaan aliarvostuksesta ja ennakkoluuloista kärsivistä särkikaloista. Kirjasta saa rautaisannoksen särkikaloista ja niiden laittamisesta syötäväksi. Kirja oli oikein mielenkiintoinen. Kyllähän tämä Ville on ollut monessa mukana, Venäjällä on tämä suhtautuminen kalastukseen aivan erilaista, siellä otetaan kaikki kalat ja ne käytetään ravinnoksi.

Keskiviikko aamun näkymät muistuttavat jo tuttua latua, aurinko paistaa ja joutsenet  lentävät Lavajärven päällä. Toivottavasti hakevat tulevaa pesimäpaikkaa. Kunhan tämä järvi pääsee jääkannestaan niin sitten alkaa joutsenten alituinen trumpettiäänen kajatus. Sitä odotellessa on meikäläisen tyydyttävä tähän hyvin tavalliseen näkyyn ruokinnalla, orava käy syömässä auringonkukkaa ja tiaiset kärkkyvät siinä vieressä.

Harmaapäätikka, kuva Harri Partanen

Torstai avautui komeana, täysin pilvettömänä päivänä. Lievä tuuli vähän haittasi mutta kevät etenee vauhdilla. Nyt on luvattu säärintamalla hyvä keliä, tuulet ova etelän kantilla. Palomäen Timo on staijannut ahkerasti Ulvaanharjulla, paikalla joka on melkein meidän entisessä vakiopaikassa Vatulanharjulla. Sieltä on hyvät muistot, on paleltu, on nautittu auringonpaisteesta ja tietenkin hyvästä seurasta. Niistäkin retkistä voisi kirjoittaa monta unohtumatonta tarinaa. Vatulanharjulla on luotu hyvä pohja meidän lintumiehen uralle!
Timon saaliina on ollut jo monta muuttavaa kotkaa, hiirihaukkoja, töyhtöhyyppiä, kiuruja ja sitten ne paikalliset linnut joita ei näe meidän asfalttiviidakon tantereilla. Oikein rupeaa jo itseäkin innostamaan lähteä tuonne Ulvaanharjulle.

Lehtopöllön huudellessa

Nyt on lumisateet ohi ja sää lämpenee selkeästi, taitaa tulla kevät! Lehtopöllö tuntuu olevan hyvin aktiivinen kaveri soidintamaan, olen useana iltana kuullut sen ja viimeksi tänään lauantai-iltana. Mitään muita pöllöjä ei ollut äänessä tai parempi sanoa että meidän terassille ei kuulunut muita pöllöjä, olihan niitä kuultu täällä Lavajärvelläkin päin, Komissa oli ollut helmipöllö äänessä joskus ilta yhdeksän aikaan, sääli että en kuullut sitä tänne. Helmipöllö olisi kiva kuulla pitkästä aikaa.

Helmipöllö

12 pv oli jälleen hieno aamu. Hyvin nukuttu yö takana vaikka sielussa poltteli että olisko kannattanut herätä yöllä kuuntelemaan pöllöjä mutta kun ei jaksanut herätä. Illalla viimeisenä yön äänenä oli lehtopöllö joka olisi saattanut merkitä muidenkin pöllölajien soidinvirettä. Heti kuitenkin aamulla seiskan jälkeen menin terassille kuuntelemaan ja kuulinkin aika kivan keväisen äänen, teerien soidinpulinaa Laurilan peltojen takaa, hieno ääninäyte! Samoin sain kevään ensimmäisen räkätin ääninäytteen, yksinäinen räksä äännähti rantapusikoissa. Samoin kuulin tälle keväälle ekan tiklin. Nyt on sellainen sää että lintuja tupsahtelee näille leveysasteille aika tiheään.

Merikotka

Tuolla Komin suunnassa on ollut myös viirupöllö äänessä, valitettavasti vain suunnassa SW eli meidän kannalta huonossa suunnassa. Nyt tuntuu todella olevan pöllöjen juhla-aikaa, ravintoa riittää ja pesimisvire on huipussaan. Hyvä niin, saadaan uusia yksilöitä mikäli ravintotilanne säilyy nykyisen kaltaisena. Tänään sunnuntaina iltapäivällä sain vasta eka joutseneni kun yksi laulujoutsen kierteli Lavajärven päällä!  Tiklejä näin viiden parven. Mustarastas, koiras yksilö vieraili ruokinnan alla, hienoa nähdä! Tänään on kevät puhjennut!

Huomenna saan hienon avun kun naapurin mies tulee moottorisahalla auttamaan puiden kaadossa. Ari on pitkän linjan lavajärveläinen ja aina valmis auttamaan, hienoa että hän ehtii talkoisiin huomenna. Saapas nyt nähdä mitä saadaan aikaan, uskoisin että paljon isoja leppärunkoja kaatuu. Sitä työtä kyllä riittää. Epäilen että siinä touhussa ei paljon ehdi linturintaman kavereita tihruilla. Kyllä ne tiput osaavat tänne itsekin!

Tämän jutun kuvana käytän hienoa helmipöllön kuvaa jonka on Harri Partanen kuvannut itä-Suomessa. Toisena kuvana on merikotkan kuva Hämeenkyröstä Timo Palomäen ikuistamana.

Lumisateen vallitessa, upeampaa säätä odotellessa

Tänään on keskiviikko ja lunta satelee koko armaan päivän. Tuuli käy idän kantilta ja on aina välillä aika kova. Vein eilen kolan varastoon mutta tänään sen saa hakea takaisin, lunta on kertynyt alle 10 cm kerros. Vaikka ei sitä tarvitse kolata, kyllä se luonto hoitaa itsestään.  Mitä vielä, hermo petti kun hain kolan ja lunta pyrytti, kolasin piha-alueen ja tien sillä puhdasta jälkeä. Kaikki on eteenpäin ja helpottaa tulevaa aurausta. Lunta on tupruttanut koko ajan eikä loppua vielä näy.  Tätä on arki kun asustelee yleisten teiden ulkopuolella.

Torstai on toivoa täynnä, niinhän sanotaan. Yöllinen sade on tuonut reilusti lunta, ajoin mönkkärillä ensin, vaimo kolasi ansiokkaasti kaikki pielet ja terassit jonka jälkeen jatkoin kolalla pihan putsausta. Tuli oikein hyvä, kevättä täytyy aina hieman auttaa. Taivas on puolipilvinen ja sinne on helppo kuvitella joku muuttaja. Hömötiaiset huutelivat aamutuimaan ja kuusitiainen ilmoitti myös paikalla olostaan. Selvästi on sinitiaisilla jo kevättä rintapielessä, sen verta kovaa "takaa-ajoa" tinteillä on meneillään. Talitiaiset ovat jo kovasti varaamassa pesäpönttöjä, täytyy mennä viemään valmiit pöntöt maastoon. Se on aika hikinen urakka, painava telkän pönttö ja muut haapapöllit ovat hankalia kuljetettavia.

Nyt on sekin urakka ohi. Vein pulkalla 3 haapapönttöä Lavajärven rantaan, en nostanut niitä puuhun vaan laitoin ne hieman korkeammalle paikalle. Nehän voi sitten myöhemmin käydä nostamassa jos siltä näyttää. Sinä hommassa tuli hiki, kävi kuten vähän arvelinkin. Nyt ne kumminkin ovat maastossa.

Kuvassa majavan jälkeä Kankaanpäästä

Samalla huomasin että ruokinnalla on joku eläin penkonut auringonkukka-automaattia ja levitellyt siemenen kuoria "pöydälle". Eihän se haittaa meikäläistä, linnutkin pitävät siitä. Olisi vaan ollut kiva olla näkemässä mikä siellä on riehunut. Talitintit ovat kuitenkin innoissaan, laskin niitä olevan hieman alle kymmenen, sinitinttejä lenteli kymmenkunta kaveria ja yksi hömötiainen siellä näkyi. Samoin yksinäinen kuusitiainen. Kankaanpäästä sain kuvan jossa näkyy luonnon oman metsurin jälkiä, olisi minullakin käyttöä tällaiselle metsurille!

Nokian laskenta 4.3.2017 ja muuta

Teimme Nokian Naulonvuoren laskennan todella hyvässä säässä. Aamulla pakkasta joitakin asteita ja keskipäivää kohti mentäessä lämmöt putosivat nollan pintaan. Taivas oli aluksi pilvessä mutta keskipäivän hujakoilla taivas oli pilvetön ja aurinko paistoi. Voisiko parempaa säätä saada? Meitä oli neljä urjoa, Kari, Hanski, Antero ja meikäläinen. Tutusta porukasta jäi uupumaan Helge joka poti kotonaan. Hän oli hengessä mukana!

Lintukattaus alkoi heti lähtöpaikalta täyttymään normaaleilla lajeilla, talitiaisia, sinitiaisia, viherpeippoja näin alkumetreillä. Normaalit punatulkut, tiaiset, ja muut talvilinnut tulivat kirjoihin ja kansiin.Laitan loppuun yhteenvedon päivän lajeista mutta tähän kohtaan on ehkä hyvä jostain lajeista mainita.

Yksi laji on sellainen jota ei nähty mutta ansaitsee tulla mainituksi. Valkoselkätikka oli vieraillut yhdellä "tutulla" ruokinnalla josta olemme aina saaneet paljon lajeja. Siellä oli vanha ruova äänessä ja hän kertoi että vaseti oli käynyt edellisinä päivinä mutta tänään ei ainakaan vielä. Olimme tämän jälkeen  hyvin tarkkoina kaikkien tikkojen suhteen mutta emme saaneet vasetista mitään jälkiä joten tyydyimme siihen että vaseti on levinnyt tännekin päin.

Siinä oliva puut pinossa

Merikotkia nähtiin aika hyvin yhteensä 4, näistä kaksi otti korkeutta kaarrellen mutta ei niillä ollut vielä selvää muuttosuuntaa, tämä oli suora lainaus Hakalan Karin ilmoittamisesta tiiraan. Päivän toinen selkeä muuttaja oli tuulihaukka koiras yksilö joka nähtiin ensin lennähtävän ja laskeutuvan erääseen puuhun ja hetken kuluttua jatkavan matkaa suoraan pohjoiseen! Hieno havainto keväisestä muuttajasta. Harmaapäätikkoja näimme kaksi eri yksilöä, toisen tutulla ruokailupaikalla jossa paistoimme makkarat ja toisen aika pian sen jälkeen.

Tämä päivän tärkein tapahtuma oli lastemme serkun Evitan 18-vuotispäivä, hyvät oli kekkerit! Käytiin myös leirirannassa kylän juhlassa, oli hauska nähdä uusia ja vanhoja tuttuja, ruokailla tutusti lautasella maittavaa hernesoppaa, kiitos aktiivisille kyläläisille tapahtumasta. Siellä ollessa havaitsin kuusitintin laulavan koko ajan lähimaastossa ja jotkut kertoivat nähneensä laulujoutsenia lentävän kohti pohjoista. Hyvää aktiivisuutta! Päätän sunnuntaipäivän lueskelemalla Jorma Tenovuon blogia jossa hän kertoi että kevään kauniit päivät eivät ole otollisia muutolle, varsinkin jos ei tuule etelän kantilta. Tänään sunnuntaina täytyy vielä käydä ennen peittojen alle kömpimista kuuntelemassa pöllöjen mahdollista ääntelyä.

Koskikara Parikkalasta päin (kuva Harri Partanen)

Nyt näyttää siltä että en tähän lähtöön saa noita tarkempia tietoja laskennan linnuista joten ne jäävät nyt valitettavasti puuttumaan. 23 lajia me kuitenkin saatiin kasaan tällä hyvin paljon muuttuneella reitillä. Aukeaa riitti, ei ollut enää niitä vanhoja metsiä, vain varjot niistä upeista kuusikoista ja honkapuista. Kaikki muuttuu, se vaan täytyy uskoa vaikka sieluun sattuu. Eivät varmaan nokialaiset ihmiset ymmärrä minkälaisen upean, vanhan ulkoilumaaston he ovat menettäneet! Päivän retken aikana useasti näitä maastoja kaivattiin. Onneksi Pyhäjärven jäät kannattivat, sehän antaa meille suoran reitin eikä tarvi kiertää teitä pitkin. Pyhäjärvellä näkyi olevan toistakymmentä pilkkijää istumassa auringonpaisteessa!

Ennen nukkumaan menoa kuulin lehtopöllön soidintavan Komin suunnasta, epäilen sen virittelevän lauluaan Kurjenvuorella. Päivän ahkerointi oli oikein hyvä, 4 h ja jälkeä tuli. Tein jopa naapurin Johannalle hieman leppiä kun hänen mailtaan siivosin vähän. Päivä oli mitä parhain, aurinko paistoi täysin siniseltä taivaalta eikä tuullut mainittavasti. Sain oikein raitisilmamyrkytyksen! Illan kruunaa hyvä sauna, sen olen ansainnut.

Ruokinnalla pyörii kymmenkunta tali ja sinitiaista, yksi kuusitiainen ja pikkuvarpusia (3) Aamulla näin eturuokinnalla ihmeellisen ruskean möykyn joka tuntui hieman liikkuvan. Hetken kuluttua se vilahti maaston kätköihin, se oli myyrä? Nythän niitä on kun pöllöt pesivät! Lintuhavaintoihin voi lisätä tältä päivältä yksi muuttava merikotka, satuin juuri oikeaan aikaan katselemaan taivaalle kun katseeni kiinnittyi tähän liitävään kotkaan. Se tuntui menevän jostain Lavajärven länsipään päältä., harmi kun ei ollut kiikareita mukana! Linnun tarkempi määritys jäi tekemättä. Meikäläisen kolmen kärki muodostui tänä vuonna mustarastaasta, tuulihaukasta ja merikotkasta, aika kivat lajit!

Mustarastas oli eka

Kevään muuttajista oli mustarastas ensimmäinen jonka näin! Tai mistä sitä tietää noista pienemmistä tsirkuttelijoista tai sitten ne yli kymmenen korpin muuttoparvi(?) jonka näin tässä joitakin päiviä sitten. Väliäkö sillä minkä linnun näkee, pääasia on että nyt on kevät! Etelä-Suomen rannikolle on tullut jo vaikka mitä ja kohta ne kiiruhtavat tännekin.

Ojan raivuussa olen edistynyt aika hyvin, nyt ovat vuorossa hieman isommat leppärungot. Pari tunnin rupeamia olen paiskinut päivittäin ja kyllä siellä rupeaa olemaan monta kuormaa leppärunkoja. Se on kaikki eteenpäin ensi talven puiden keräämiseksi, olen jo "tilannut" hieman parempaa puuta. Kevät on aina kovaa puiden tekemisen ahkerointia ja niistä pääsee nauttimaan sitten talvella. Aina se on taas kumminkin edessä.

Nyt täytyy olla tarkkana tuolla työmaalla näiden kevään muuttajien suhteen, pitää hieman pitempiä lepotaukoja ja tietenkin jossain ylempänä niin voi samalla katsella muuttajia. Kotkien aika on käsillä ja ne voisikin huomata kun ne kaartelevat. Täytynee viedä kiikarit mukanaan jotta sitten lepohetkellä voisi hieman katsella taivaalle.

Tuolla Komin suunnalla ovat olleet pöllöt hyvin aktiivisia. Isokivijärven Kari oli kuullut jo alkuillasta varpuspöllön ja lehtopöllön. Mäenpään Oivalla kotipöllö, lehtosellainen oli ollut hyvin aktiivisella päällä ja tästä innostuneena kävin illan tullen terassilla kuuntelemassa yön ääniä. Eipä niitä ääniä ollut paljon, vain yksi lehtopöllö ilmaisi olemassaoloaan kerran ja sitten nämä autot pitivät omaa hurinaansa! Olin aivan kuulevinani kerran huuhkajan huutamisen suunnasta S. Valitettavasti ääni jäi vain yhteen kertaan joten määritys jäi epävarmaksi. Se olisi ollut kova havainto! Komissa oli ollut vielä ennen puoltayötä äänessä helmipöllö jonka Kari oli kuullut. Huutaisiko se tänne asti? Helmarin puputus olisi hieno kuulla kotiterassille.

Voi vietävä tuota kevään keliä! Taivas pilvessä, tuulee joltisen laisesti ja satelee pieniä "kintaita". Täytyy nyt vaan muistaa että kaikki on kotiin päin, joka ainoa märkä ja vetinen sää. Keväällä kun sataa uutta lunta vanhan päälle (kuten just nyt tapahtuu) niin uusi ja märkä lumi sulattelee vanhaa pois ja tekee tilaa kevään väreille. Pian täytyy mennä viemään pöntöt metsikköön, niitä löytyy neljä haapapönttöä jotka ovat kaikki hieman eri lajeille. Eihän tässä nyt kovin kova kiire ole mutta aikaa se vaatii ja viitseliäisyyttä. Pöntöt kannattaa vetää pulkalla niin saa ne menemään kaikki kerralla.

Tässä samallakun lopettelen tätä kirjoitusta niin vilkaisu ruokinnalle kertoo että kymmenkunta sini-, samoin talitiaista ovat innokkaana syömässä evästä. Sitten sieltä löytyy kaksi hömötiaista ja yksi kuusitiainen. Käpytikka koiras pelotti kaikki tiaiset lentoon.