Jussin kisaa 2017

Perinteinen juhannuskisa käytiin tänä vuonna kolmen pihan kesken, kisassa oli mukana Lavajärvi, Sasi ja Kaipio. Meitä Kurppakomppanialaisia oli mukana kuitenkin 4, Risto Lavajärveltä, Kari ja Hanski Sasissa sekä Timo Kaipiossa, kisa tuntui olevan aika tasainen vielä aattoiltana mutta liekö juhannuskokoissa taikaa kun kisan selkeä "voitto" meni Kaipioon 55 lajilla! Hopea jaettiin kahden pihan kesken kun heillä oli lajimäärä melkein sama, Sasi 37 ja Lavajärvi 39. Pääasia oli että tuli taas tarkkailtua lintumaailmaa, "sai" viettää aikaa ulkoilmassa ja ehkäpä tehtyä hieman juhannus taikojakin. Kisa aika alkoi aattona klo 12 ja päättyi virallisena Juhannuspäivänä puoleen päivään.

Palomäen Timon ylivoimaisesti voittama kisa oli hänen mukaansa jälleen mukava kokemus. Aattopäivä näytti vielä huonolta mutta varsinaisen juhannuspäivän aamu muutti suunnan, aamu oli hienon tyyni. Timo kertoi poimineensa laulajat hyvin talon lähimetsästä ja päivä jatkui erinomaisesti kuten lopputulos osoittaa. 55 lajia oli Timolle uusi ennätys! Siitä erinomaisesta suorituksesta Timolle nöyrä ja kunnioittava onnentoivotus. Timo kertoi että jää tuleville vuosille vielä petrattavaa ainakin parilla lajilla. Mihinkä hän yltääkään vielä? Helppoja jäi kuitenkin vielä saamatta, ruisrääkkä sekä kaulushaikara olivat jo ääntelemisensä päättäneet sekä telkkä oli jo lähtenyt pihapöntöstä.

Hiirihaukka by Timo, taisi näkyä kaikilla pihoilla 

Lavajärven parhaimmistoa olivat varmaankin tiltaltti, palokärki, kottarainen, rantasipi ja telkkä. Telkällä oli vielä mukanaan poikueensa, 5 poikasta ui emonsa perässä. Näin kylläkin aikaisemmin tällä telkällä perässään 8 poikasta joten kato (hauki ?) on vienyt poikasia. Lavajärven staijarin mielestä tämän vuotinen kisa oli hieno kokemus, tuli vietettyä ulkona aikaansa huomattavasti enemmän kuin muuten olisi viettänyt sillä sää tuntui olevan aika viileä ja sateinen. Vaikka näillä vuosilla pitäisi jo osata pukeutua riittävän lämpöisesti niin aina tulee kuitenkin tuijotettua vaan kalenteriin, nythän on keskikesä! Nyt on tuo sadekraana niin heppoisesti suljettu että sieltä valuu koko ajan.

Rautiainen by Timo

Sasin havainnoista voisin nostaa esiin nuo petolinnut, hiirihaukka, ruskosuohaukka ja nuolihaukka sekä törmäpääskyn. Sasin ryhmä koostui kahdesta staijarista joten heillä on pieni etulyöntiasema mutta heidät tuntien Juhannusjuhlinta vie veronsa. Uskoisin myös heidän toteavan meidän muiden kilpailijoiden kanssa että kisa oli hyvä ja antoisa. Kisailu kannattaa aina vaikka ei uusia lajeja saakaan sillä ei sitä koskaan tiedä milloin sen jackpotin saa!

Jussia odotellessa

Juhannus on taas edessä, siihen on aikaa vielä viikon päivät. Kyllähän sen säästä huomaa!
Olen tänne blogiin koonnut lähinnä linturintaman tapahtumista ja nyt alkaa sillä puolella olemaan hieman hiljaisempaa. Pöntöistä on pesijät onnistuneesti rengastettu, kiitos Merin ja Kimin! Saldona oli 105 rengastusta ja yksi emokontrolli. Sain uuden rengastuslajin pikkuvarpusesta. Tässä on nyt vuorossa pihapinnojen keruun toivossa lintujen tarkkailua. Nyt on koossa 93 täppää, vimeisimpänä pensassirkkalintu eilen yöllä. Sirkkelin vaisu surina kuului tuolta järven notkosta. Näin myös pöllön joka lennähti männyn oksalle. Se pöllö ei ollut lehtopöllö vaan lähinnä sarvipöllö tuli mieleen. Harmi kun se yön lintu ehti lähteä aika nopsasti pois. Täytynee kuunnella yöaikaan jos se vaikka huutelisi. Olishan se jälleen uusi pihapinna jos sen saisi määritetyksi.

Hömötiainen Palomäen Timon kuvaamana

Kävelin yönselkään vielä mökin rannalle jos sen pensassirkkelin kuulisi paremmin mutta tyhjää sen puolesta. Yksi lepakko lenteli rannan tuntumassa ja saalisteli jotain hyönteisiä. Se oli hyvä havainto! Totesin että lehtokurpalla on reviirin raja just meidän talon kohdalla. Yksinäinen lehtokurppa lenteli ja kurnutti öiseen aikaan, missähän on sen pesä? Illan äänekkäimpiä olivat kuitenkin kalalokit joita laskin olleen vähintään 30 linnun parvi joka metelöitsi aikalailla lennellessään yläpuolellani.

Perjantai oli saunapäivä, siinä löylyistä huilatessani terassilla päätin laskea kuulemani lajit. Sain niitä kasaan kaikkiaan parisen kymmentä, ei mitään maata mullistavaa, tiltaltti oli mukava laji, tervapääskyn ääni kuului jostain taivaalta ja huilauksen päätti kalatiira (2) jotka lensivät Lavajärvelle päin. Lintusaalis 20 eri lajia on mielestäni aika mukava määrä. Käki tuli vielä sauna jälkeen.

Vihervarpunen by Timo Palomäki

Lauantaina kuulin mökin metsikössä hernekertun laulavan taas pitkästä aikaa, siinähän oli lauantain ainoa havis. Tänään sunnuntaina sain yhden puu-urakan päätökseen kun hain tuolta alhaalta viimeiset haapapuut, nyt alkaa sitten liiterin täyttäminen, sen verran kuivia ovat puut. Kuivuvathan ne vielä liiterissä kun muistaa pitää ovia auki.
Tehtiin parin tunnin iltarupeama tyttäreni kanssa ja saimme aika lailla puita liiteriin suojaan ennen tiistain sadetta. Kyllä homma onnistuu heti kun on toinen, Jäi hyvä maku päivän uurastuksesta!

Aamustaiji 7.6.

Tein pitkästä aikaa aamustaijin kotitontilla, sain kasaan 35 lajia, eipä mitään ihmeellistä. Ehkä paras oli yksi ääni, käpylinnun ääni. Tulkitsin sen olleen pikkukäpylinnun ääni. Käpylinnuilla on jo poikaset joten olisi ollut hyvä nähdä äänen aiheuttaja(t) mutta eipä se onnistunut, jäivät puitten taakse eivätkä suostuneet tulemaan näköpiiriin.
Muita tiiraan ilmoittamiani olivat  ruokokerttunen, jonka kuulin tuolta rannasta. Punavarpunen tuli jostain hetkeksi yhden puskan oksille, sitten olivat nämä kertut, herne-, pensas- ja lehtokerttu mutta ei ollut mustapääkerttua.jota hieman odotin. Ensimmäinen pääskylaji oli räystäspääsky klo 06.45, yksi kaveri lensi ylitseni äännellen. Vesilinnuista pääsin näkemään vain telkän joka lensi pellon päällä.
Pönttöjen lähellä kun käveli niin niissä kuului kova tsilputus eli pesinnät ovat jo pitkällä. Kim Kuntzen kanssa olen viestitellyt että useissa pöntöissä olisi "valmista kauraa" kunhan löytyy yhteinen aika. Hakalan Kari laittoi viestin että Sasissa oli aamukahvit juotu ulkona ja saatu parikymmentä lajia kasaan näin aamutoimien lomassa.

Tein taas tuolla leijonapolulla hieman raivausta, pari tuntia ennen saunaa. Siellä on parissa pöntössä kirjosieppo hautomassa, joten rengastajille riittää puuhaa. Leijonapolulla on vuorossa isompia puita, menen joko moottorisahan kanssa sinne puuhasteleen tai sitten kirvespelillä, kumpikin käy oikein hyvin.

Keltainen sirkku

Tänään perjantaina 9.6. pääsin ajamaan oman nurmikon päältäajettavalla leikkurilla, vaikka tämä naapurin leikkuri onkin hieman vanhempi täytyy vaan todeta että on se näppärä ajopeli. Tämän päiväisen "koeajon" seurauksena täytyy meikäpojankin mennä kauppaan! Kun olin ajanut nurmikon niin siinä pihamaalla käppäillessä huomasin yhden tutun äänen ja näinkin linnun vilahtavan, harmaasieppo siinä haki hyönteistä ja pian se katosi jonnekin. Muuten on tyypillisiä kesän lintuja ja pöntöissä poikasia, pian ne saavat renkaat jalkoihinsa.

Nyt mennään sununtaita 11.6. Linturengastajat Meri Öhman ja Kim Kuntze kävivät jälleen tekemässä ison työn, kiersimme kaikki pönttöni, 82 yhteensä. Pieniä poikasia sai 105 lintua renkaan jalkaansa! Kirjosieppoja oli 54 ja yksi emokontrolli, linnun rengastushistoria selviää myöhemmin. Sinitiaisia sai renkaan 17 ja talitiaisia 24. Lisäksi oli vielä munapesiä joissa emo hautoi ainakin 3. uutena rengastuslajina löytyi pikkuvarpunen, kaksi poikasta sai kihlat. Lisäksi näimme kaksi räkätin pesää, niissä oli 5+3 munaa. Hieno kävelyretki ympäri pihamaata toi samalla kaksi uutta pinnaa, mustapääkertun ja törmäpäskyn. Sitten vielä näin yksinäisen silkkiuikun lentävän Lavajärvelle, sekin oli uusi pinna numero 91 joten sata lähestyy!!

Kylmää keliä

Nyt on kesäkuu ja ulkona on "p---n" kylmä, täytyy oikein laittaa villapaitaa päälle! Ei oikein haluta lähteä tuonne pihamaalle hommiin. Tuuli käy aikalailla ja tässä saakin olla tarkkana sähköjen kanssa. Meidän tarvitsee lämmittää kun tuo aurinko ei oikein vielä riitä lämmittämään vettä joten joudutaan lämmittämään pannulla ja silloin ei saisi sähköt katketa. Kyllähän nuo aurinkokeräimet ovat auttaneet tosi paljon mutta kyllä ihminen on aika riippuvainen sähköstä.

Olen tässä sisältä katsellut tuota rastaiden nurmikon pöyhimistä, laitankin tähän juttuun kuvia näistä matojen hakijoista. Edellisessä jutussani on kuva punakylkirastaasta ja tähän juttuun tullee kuva räkätistä matojahdissa nurmikolla.

Tänään lauantaina oltiin yo-juhlissa, siellä oli mukavaa. Paluu arkeen tuli kotikonnuilla kun kävin hakemassa 6 kertaa banaanilaatikollisen puita ja sen päälle ajoin nurmikkoa parisen tuntia, kyllä tiesi tehneensä. Nyt sitten istun tyytyväisenä ja katselen pihan elämää.

Olin yhteydessä Palomäen Timoon ja hän kertoi saldonsa olevan noin 170 lajia Pirkanmaalta tänä vuonna. Hän koettaa saada mahdollisimman monta lajia tämän vuoden aikana, itse en kykene samanlaiseen rumbaan vaan tyydyn tähän omasta pihasta 100-lajia koitokseen. Tällä hetkellä on lajeja 85 ja joitakin helppoja puuttuu vielä. Kyllä se sata tullee täyttymään?! Ainakin kova on yritys.

Tänään maanantaina istuin pihamaalla tovin, yhden tölkillisen verran, ja kuuntelin ääniä näin sateen loppumetreillä, sain helposti kasaan kymmenkunta lajia, rastaita kolme, pajulintu, kirjosieppo, lokki sp, naakka, peippo, sepelkyyhky, viherpeippo. Vielä kun saisi jotain kerttuja ja yön ääniä niin sitten olisi aika hyvä.

Stiga rulettaa jälleen

Otsikko johtuu siitä että nyt aika jälleen aloittaa jokavuotinen nurmikon ajaminen. Nurmikko on hieno kävellä ja katsella, hoitaminen on sitten asia ja luku sinänsä. Aloitin tämän vuotisen urakoinnin 28.5. iltapäivällä. Tai tarkemmin sanottuna tyttäremme Opri ajoi nurmikon kun olin samaan aikaan raivaamassa leijonapolkua.

Saimme vieraita tai oikeammin tuttuja kylään tiistaina, heidän Vilho poikansa on oikein innokas 3-vuotias lintumiehen alku ja tuossa pihamaalla kun pyörimme kuulimme hernekertun laulua. Harmittavasti ei järvellä näkynyt ainuttakaan joutsenta eikä linnunpöntöistä löytynyt mitään mainittavaa. Saimme kylvettyä herneet joka olikin tärkeä päivän puuha.

Nyt on keskiviikko, odotan illan pesismatsia sillä olen saanut pesiskärpäsen pureman. Puiden kantamanen rannasta ei tänään "huvita", siellä on aikalailla sopivaa puuta poltettavaksi, ainoa vika on siinä että puut pitää rahdata tänne pelipaikalle ja tuossa on esteenä isohko mäki jota nippa nappa jaksaa kulkea ilman kuormaakin saati sitten puut sylissä, siinä tulee hyvä hiki, hyötyliikuntaa mitä parhaimmassa muodossa. Kävin ulkona pikkupuuhissa ja jälleen kerran olin kuulevinani peukaloisen laulua, asia jäi vaivaamaan mutta sille ei nyt taas voi mitään, ohari mikä ohari. Pihalla on kylmä ilma, lievää sateen uhkaa. Nyt vaan täytynee lämmitellä täällä sisällä ja katsella ikkunoista mitä näkyy.

Illalla pesismatsin jälkeen, Mansen naiset voittivat!, tulin kotiin ja vielä iltapuhteella kävin parin laatikollisen verran hakemassa puita. Se oli ihan mukavaa pientä jaloittelua ja kuulihan siinä samassa Lavajärven ääniä. Joutsen pari oli meitä vastapäätä, harmi että se oli piilossa kun nuori lintumies oli tähystelemässä.