Tuijottelin ruokinnan touhuja tiistaina 11.4. iltapäivällä. Siellä tuntui olevan aika karkelot menossa. Lintuja tuli ja meni koko ajan. Kaikilla oli vain yksi päämäärä, saada apetta höyhenyksen sisään. Seuraavassa pientä luettelomuodossa olevaa raporttia linnuista: Peippoja oli kumpaakin sorttia, tavallisia ja pohjoisen serkkuja järripeippoja (naaraita ja koiraita yht 6), viherpeippoja max 8 , vihervarpusia joitakin yksilöitä, punatulkkuja 2 (k+n), keltasirkku, normi tiaiset tali (4) ja sini (6), kylläkin tiaisten määrä koko ajan vaihtui. Sitten löytyi yksi kuusitiainen, yksi punarinta, pikkuvarpusia (n 6 yks), yksinäinen punakylkirastas oli nurmikolla. Mustanpuhuva koiras mustarastas lennähti myös siemenpöydän ääreen. Myös aika värittömät laulurastaat (2) penkoivat nurmikon pintaa rikkoen.
 |
| 4 metsähanhea ja tundrahanhi (Timo Palomäki) |
Yritin koko ajan tähyillä päivälle uutta lajia mutta ei ainakaan vielä ole ilmaantunut. On kuitenkin hienoa katsella tuota alituisesti liikkuvaa lintupaljoutta. Nyt vielä sataa tihuuttaa pieniä lumihiutaleita kovan tuulen kera. Talvi ei irroita otettaan.
Kahvitauolta tullessani takaisin sorvin ääreen näin lokkien kaartelevan Lavajärven päällä ja mennessäni katsomaan hieman tarkemmin näin suoraan yläpuolellani aivan kuin jokin petolintu etenisi pohjoiseen. Nopeasti siirryin paremmalle katselupaikalle mutta petolintu jäi minulle arvoitukseksi. Siinä se meni päivän uusi laji! Näin ne nopeasti tulevat tilanteet. Hieman harmittaa mutta aina ei voi voittaa kuten kulunut sanonta kuuluu. Nyt on jo 59 lajia kotitontilta, vielä puuttuu 41 lajia tästä 100 lajin tavoitteesta, se ei ole paha saavutettava, toki "työtä" sekin vaatii.
 |
| Isokäpylintu (Timo Palomäki) |
Nyt mennään keskiviikkoa, lintuvilinä ei ole ollenkaan eilisen kaltaista. Aamulla näin pari järriä, tavallisia peippoja ja sinitiaisia. Vihervarpunen on aika rohkea pieneksi linnuksi, se ei kaihda mennä aterialle hieman isompien lintujen sekaan. Käpytikka oli hauska näky kun se haki evästä itselleen terävällä nokalla penkoen siemenkasaa, aivan kuin se heittäisi kaikki ylimääräiset levelleen muiden tongittavaksi. Samoi teki myös mustarastas. Silloin eivät pikkulinnut olleet samalla jaolla. Tänään tuntuu kuin iltapäivävuoro alkaisi nyt kolmen jälkeen, näin punatulkkuparin tulevan jälleen, punarinnan kömpivän esiin, talitintin syöksähtelevän, peippoja istui pari kappaletta ruokinnan puissa.
 |
| Sinisuohauka (Harri Partanen) |
Torstai on toivoa täynnä, kyllä kaikki kääntyy vielä niin hyväksi kuin on mahdollista. Elämä koettelee välillä aika kovalla kädellä eikä kaikkia koettelemuksia saata ymmärtää! Luonnossa on vanhemmilla kova halua suojella jälkeläisiään eikä niille toivoisi pahoja kompastuskiviä matkalle, aivan kuin on ihmisilläkin. nyt mennään näin eikä huomisesta vielä ole käsitystä. Toivoa ei paremmasta saa kuitenkaan heittää vaan täytyy luottaa.vaikka se luottamus on välillä aika kovilla.
Tämän aamun suunniteltu aamustaiji jäi väliin, ihminen kaipaa vain unta ja se on myönnettävä. Maa oli peittynyt valkoiseen lumeen joka päivännäön koittaessa puolen päivän aikaan oli jo sulanut. Tallustellessani pihamaalla huomioni kiinnittyi hyvin heikkoon "tick" ääneen, sehän oli laulurastas joita näinkin pari kappaletta, myös yksinäinen mura lensi lähistöllä. Samassa näin myös yksinäisen koiras isokoskelon lentävän Lavajärveltä, tarkistin sen ainoa sulan mutta tyhjää se oli täynnä. Tuntuu kuin luonto odottaisi lämpöisen tuulen kääntyvän etelän kantille jotta seuraava muuttoaalto voisi saapua. Mitähän sieltä oikein tulee?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti