maanantai 11. joulukuuta 2017

Tonttipinnojen kertomaa, osa 2

Päätin jakaa kertomukseni kahteen osaan pihapinnoista, tässä tulee osa kaksi.

Kahlaajat ovat hyvin harvinaisia tällä tontilla. Kuovi nyt on jokakeväinen vieras, sen pikkuserkku pikkukuovi taas ei ole ollenkaan jokakeväinen vieras, olen sen havainnut vain yhden kerran kun keväällä lensi itäpuolen taivaalla kohti länttä yksinäinen kuovin oloinen lintu, onneksi lintu tuli kohti tonttia ja päästi tunnusomaisen "phy phy" äänen joka auttoi määrityksessä ja olihan lintu vähän pienikokoisempi isoserkkuaan. Havainto on jäänyt tähän yhteen kertaan mutta lajia odotetaan toisenkin kerran. Lehtokurppa on myös vuosittainen vieras jonka näkee usein myöhään sen kiertäessä reviirinsä rajoja ja päästää "pisit" ääntään. Metsäviklo myös soidintaa usein talomme päällä, taivaanvuohta en ole tänä vuonna onnistunut yhyttämään. Valkoviklon näin 4.5.2006 kun se lensi äännellen pihan yli. Meriharakka on yksi yllätyksellisimmistä lajeista jonka sain 20.6.2011 ollessani terassilla. Olin aivan kuin olisin kuullut meriharakan äänen. Siviilirohkeus kuitenkin loppui kesken ja määritystä en halunnut tehdä vain pienen äänen perusteella vaikka se ääni oli meriharakan ääni, tuntui kuitenkin täällä peltojen keskellä hyvin oudolta. Kyllähän tuo viereinen Lavajärvi ja sen yhteys Sarkkilanjärveen aina mahdollistaa monia lajeja! Lintukaverini asuu Hämeenkyrön Sasissa ja hän kertoi että hänen laiturinsa editse oli lentänyt meriharakka suoraan kohti Lavajärveä. Tämän uskomattoman havainnon tukemana saatoin hyväksyä oman meriharakkani.

Sorsista olen nähnyt vasta tavallisimmat, sain sadannen pinnani kuikasta kun se huuteli tuolta järveltä vuonna 2004. Kaakkurilla on ollut useita ylilentoja tontilla kun se käy saalistusmatkoillaan paremmilla kalavesillä, ensimmäinen gavia tuli kun 21.6.2004 "huolsin" mooottorisahaa pihassa kun punakaula lensi ylitseni äännellen. 24.4.2012 olin jälleen pihamaalla kun ylitseni lensi kaksi sorsalintua, huomasin niilla olevan tosi pitkät kaulat, niiden täytyi olla jouhisorsia ja näin olikin. Vuonna 2015 kävelin pihamaalla iltamyöhään kun Lavajärveltä kuului tutun tuntuista rääkynää, aivan kuin sikaa tapettaisiin. Tiesin että ääni oli tuttu, täytyi kuitenkin käydä varmistamassa äänen aiheuttaja. Tämä sorsa paljastui härkälinnuksi joka piti omaa keväistä mölyämistään juuri jäistä vapautuneesta Lavajärvessä.

Valkoselkätikka Parikkalasta (H Partanen)
Muista vielä mielenkiintoisista  lajeista voisi vielä mainita lapinsirkku joita vieraili läheisessä sänkipellossa, useampia yksilöitä niitä oli mutta kun vielä vihreämpänä lintumiehenä en niiden ääntä heti tunnistanut, vasta kun sain ne kiikariini sain määrityksen. Ensimmäiset pikkuvarpuset tulivat ruokinnalle vuonna 2008 kun kaksi pivaa ilmestyivät syömään auringonkukan siemeniä ja talipallon murusia. Näin se varpusen alamäki ja pivan nousu on kirjattu myös meidän tontille. Neljä taviokuurnaa tuli syömään vuoden 2014 runsassatoisia pihlajanmarjoja. Näin linnut oikein hyvin, lajeista tuli pihapinna nro 136.

Pohjantikka Hämeenkyröstä (T Palomäki)
Tikkalinnuista olen havainnut tontilla kaikkiaan kuusi eri lajia, käenpiika kuuluu tikkalintuihin ja sen olen kuullut useasti, harmaapäätikka tuli lajiksi tontille kun naapurin vanha emäntä pyysi katsomaan jotain outoa tikkalintua heidän ruokinnallaan, se paljastui hapätiksi. Hetken päästä tikka tuli meillekin ja siitä lähtien tikka on ollut jokavuotinen vierailija. Pohjantikka tuli lajiksi kun vuonna 2005 vaimoni hälytti minut katsomaan jotain outoa tikkalintua. Tunnistin linnun pohjantikaksi joka oli tullut hakemaan evästä itselleen meidän tukkipinoista. Laji oli yllättävän peloton eikä se häiriintynyt meidän katselustamme.

Tässä oli pientä koostetta Lintulan mäeltä havaituista tonttipinnoista. Suosittelen vastaavaa kirjaamista, vaikka sitten ranskalaisin viivoin ja päivämäärä talteen, aika kuluu eikä näitä muista sitten pitkän ajan kuluttua, ei se vaadi paljon! Vain sen että ottaa "kynän" käteensä ja paperin, vihkon johon ryhtyy näitä kirjaamaan. Näitä on sitten hieno lukea vuosien kuluttua ja huomaa että muistaa monia asioita tapahtumista kun saa pienen vinkin jostakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti