maanantai 11. helmikuuta 2019

Pihan siivousta, turhaa työtä?

Maananatina sai sitten siivota viikonlopun lumimyräkän jälkiä, eihän niitä paljon ollut mutta kumminkin. Uutta lunta näkyy vielä ripsivän, kylläkin hyvin pientä pakkaslunta. On aika upea talvipäivä mutta nyt vietetään pientä lepopäivää eilisen aherruksen jäljiltä. Yritän kartuttaa pinnasaldoa eri kisoissa mutta uusia lajeja ei vaan löydy. Tuttu kuusitintti, epäilen niitä olevan kaksikin laulajaa, antoivat ääninäytteitään. Nyt varoitetaan painavasta lumikuormasta katoilla. Katselin meidänkin katoilla olevaa lumimäärää, ei se vielä ole hälyttävä mutta jos se olisi märkää lunta niin sitten voisi jo tehdäkin jotain, onneksi se on pakkaslunta. täytynee olla hoksottimet hereillä tulevaisuudessa!

Tiistai päivä kului mönkkärin lumiauraa korjatessa ja sitten tietenkin ajaessa koneella kunhan sain sen ensiksi käyntiin. Helppoa hommaa ja saa paljon näkyvää aikaan pienessä ajassa. Lintumaailma on yllättävän hiljaista, sinitintit ja talitintit näkyvät yhdessä pikkuvarpusten kanssa. Joten taas kun täytin ruokkinnan auringonkukan siemenillä on näille pienille eläjille apetta.

Tottakai aurasta piti lähtemän toinenkin puoli irti, sokka hukkui jonnekin lumeeen ja täytyi odotella pari päivää ennen kuin sai sen kuntoon. Siellä se malttamattomana odottaa tallissaan. Eilen sattui vielä hauska tapahtuma kun olimme juuri Harrin kanssa puhuneet varpushaukan vaikutuksesta ruokinnan lintuihin. Olin tallissa kun kuulin jonkun linnun lentävän päin ikkunaa autokatoksessa, menin katsomaan ja näin varpushaukka koiraan yrittävän lasin läpi. Lintu hätääntyi mutta löysi oikean tien vapauteen.Se oli pinna nro 13 kisassa Parikkalaan vastaan.

Täytyyhän mönkärin koetella vähän isäntäänsä, lähti taas aura irti. Mutta sain sen laitettua takaisin ja näin homma pelitti jälleen. Nyt on lunta aivan riittävästi, mielestäni ei saisi sataa enempää mutta sateen isäntä on aivan eri mieltä, jälleen viikonloppuna sataa aivan sitä itseänsä. Nyt lumikerrokset painavat! Jos vaikka ensi viikolla jo olisi auringonkin vuoro?

Nyt on jo ensi viikko, maanantai ja piha on "puhdas" lumesta ja tiet ovat auki. Tänään oli keli aivan kuin keväällä, lämpötila on plussan puolella, ei aurinko paista mutta pilviharson takaa se kuitenkin lämmittää! Sen huomaa hyvin noista aurinkokennovalaisimista joita vaimoni on hankkinut pihan kaunistukseksi. Illan koittaessa ne valaisevat hieman. Kyllä on olo aivan kuin keväällä, mieli on pirteämpi ja sitä jaksaa paljon paremmin. Auringossa on voimaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti