Pakollisia tiaisia; sini, tali ja kuusi |
Nyt tuli jo toinen lepopäivä! Ei se haittaa, kaikki on plussaa kun miettii tuota ihmiskehoa ja sen monimutkaisia rakenteita. Se on loppujen lopuksi aivan pienestä kiinni että tässä mennään ja porskutetaaan eteenpäin, ollaan onnellisia ja nautitaan tästäkin päivästä!
Oli kyllä hieno hetki kun pääsi seuraamaan lukion tokaluokkalaisten vanhojen tansseja, siinä melkein vetreytyi hakemaan tanssiin!
Koin jälleen hienon hetken kun olin pihamaalla illan hämärtyessä. Ihmettelin mikä tuo ääni on? Aivan kuin olisi kipeä koira haukkunut kimeällä äänellä, vain kaksi haukahdusta aina kerrallaan! Mietin pääni puhki, vaimokin sanoi että mene nyt kuuntelemaan vielä sitä! Ehdotin äänten aiheuttajaksi kettua, Kokeilin internetin ihmeellistä maailmaa ja sieltä löysin ketun äänen ja se sopi. Arvoitus ratkesi! Eipä parane nyt päästää koiraa ulos ilman valvojaa.
Lauantaina aamulla heräsin jonkun etiäisen voimasta seitsemän aikaan, mikäs siinä herätessä. Keitin kahvikupilliset ja menin terasille kuuntelemaan aamun ensimmäisiä ääniä. Siellähän kuului varpuspöllön viheltely, se oli hyvin kannattava herätys! Talvikisapinna nro 29! Nyt maistui kupillinen kuumaa aivan erilaiselta, hyvin maukkaalta,
Kiasen Hanski löysi työpaikaltaan Tampereelta pulun pesän jossa oli jo poikanen. Se lienee Tampereen varhaisin vauva. Ohessa kuva babypulusta ja emosta. Hakalan Helge ilmoitti myös hyvän havainnon, hänen ruokinnallaan oli vieraillut punarinta. Tämä lintu voi olla vielä talvehtinut kaveri?
Se on kevättä ilmassa aikalailla. Sen huomaa myös siitä että kevään lintulaskennat iskevät päälle. Nokian laskenta on 4.3. ja tänään sovittiin Takamaan laskenta päivämäärälle 20.2. Vielä kun saa kotoisen Lavajärven laskennan sovittua niin siitä alkaa varsinainen keväthuuma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti