Maanantai oli työntäyteinen päivä, ei meikäpoika koville joutunut mutta metsuri-Ari oli kova poika surruttamaan moottorisahaa. Tänään kaatui leppä poikineen ja tuli hyvää polttopuuta. Kiitos metsurille vielä kerran, teimme kuuden tunnin ahkeroinnin joka tuntui kropassa. Sen vuoksi lämmitin saunan. Kyllä teki hyvää ja olo on aika väsynyt!
Lintuhavainnointi jäi vähiin, yhden mustarastaan näin lentävän. Tiirasta katsoessa on tämä päivä ollut hyvä muuttopäivä. On nähty kotkia kumpaakin lajia, joutsenia, kiuruja, töyhtöhyyppiä, kottaraisia ja ties vaikka mitä. Satsaan huomiseen kovalla odotuksella!
 |
| Tundraurpiainen by Harri Partanen |
Olen tuossa joutohetkilläni lueskellut Ville Haapasalon kirjaa "Vimpan päälle kalareissu" jossa hän kertoo havainnoistaan aliarvostuksesta ja ennakkoluuloista kärsivistä särkikaloista. Kirjasta saa rautaisannoksen särkikaloista ja niiden laittamisesta syötäväksi. Kirja oli oikein mielenkiintoinen. Kyllähän tämä Ville on ollut monessa mukana, Venäjällä on tämä suhtautuminen kalastukseen aivan erilaista, siellä otetaan kaikki kalat ja ne käytetään ravinnoksi.
Keskiviikko aamun näkymät muistuttavat jo tuttua latua, aurinko paistaa ja joutsenet lentävät Lavajärven päällä. Toivottavasti hakevat tulevaa pesimäpaikkaa. Kunhan tämä järvi pääsee jääkannestaan niin sitten alkaa joutsenten alituinen trumpettiäänen kajatus. Sitä odotellessa on meikäläisen tyydyttävä tähän hyvin tavalliseen näkyyn ruokinnalla, orava käy syömässä auringonkukkaa ja tiaiset kärkkyvät siinä vieressä.
 |
| Harmaapäätikka, kuva Harri Partanen |
Torstai avautui komeana, täysin pilvettömänä päivänä. Lievä tuuli vähän haittasi mutta kevät etenee vauhdilla. Nyt on luvattu säärintamalla hyvä keliä, tuulet ova etelän kantilla. Palomäen Timo on staijannut ahkerasti Ulvaanharjulla, paikalla joka on melkein meidän entisessä vakiopaikassa Vatulanharjulla. Sieltä on hyvät muistot, on paleltu, on nautittu auringonpaisteesta ja tietenkin hyvästä seurasta. Niistäkin retkistä voisi kirjoittaa monta unohtumatonta tarinaa. Vatulanharjulla on luotu hyvä pohja meidän lintumiehen uralle!
Timon saaliina on ollut jo monta muuttavaa kotkaa, hiirihaukkoja, töyhtöhyyppiä, kiuruja ja sitten ne paikalliset linnut joita ei näe meidän asfalttiviidakon tantereilla. Oikein rupeaa jo itseäkin innostamaan lähteä tuonne Ulvaanharjulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti