keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Suruvaippa bongattuna

Nyt mennään toukokuun jälkipuoliskoa, arktinen muutto on ainakin Kurppakomppanian osalta ohi tältä vuodelta. Pojat näkivät aika hulppeaa hanhimuuttoa, punakaulahanhet (2) olivat kruununa! Kuten arvata saattoi niin poikien lähtiessä sunnuntaina paukahti kova seplumuutto ja paljon muutakin mielenkiintoista, näinhän on  että aina kun on lähdetty niin silloin tulee jotain mielenkiintoista. Aina ei voi voittaa.

Meillä sisämaan tallaajilla on kevät mennyt kovalla tohinalla, lajisto on karttunut huimaa vauhtia. Vielä voi nähdä jotain arktista mutta aika vähän niitä siunaantuu tänne sisämaahan. Meidän täytyy turvautua meidän oloissa tuttuihin lajeihin, kerttuihin ja hetken kuluttua yölaulajiin. Kyllä sillä saralla vielä riittää perattavaa. Itsellä on nykyisin huomio kiinnittynyt perhosiin, jotka ovat selkeästi kaivautuneet esiin talvikoloistaan. Olen tälle vuodelle jo saanut kolme varmasti tunnistettua perhosta. Viimeisin on suruvaippa. Muut tunnistetut ovat nokkosperhonen ja kaaliperhonen. Sitten oli joku kelta-oranssi perhonen josta sain vain kevyen näköhavainnon.
Kaakkuri by Kari Isokivijärvi

Miljoona linnunpönttöä kampanja on nyt ohitse, pönttöjä rekisteröitiin kaikkiaan reilu miljoona ja 300 tuhatta. Linnut kiittävät ja kumartavat. Tämä pöntötysurakka oli hieno tempaus joka ideana syttyi Juha Laaksosen mielessä. Siitä hänelle iso kiitos! Suuri kiitos kuuluu myös meille pönttöjen tekijöille, tästä eteenpäin ne pöntöt vaan täytyy "huoltaa" ja kiertää aina joskus korjaten rikkoontuneet.

Nyt on jännitystä ilmassa, meillä on paikallistason matsi Sasi-Lavajärvi torstaiaamuna klo 05-08. Meillä on tapana aina silloin tällöin pitää pihapinnakisoja jossa vertauslukuna on omat tonttipinnat, Sasilla on n 150 ja Lavajärvellä 143. Sasissa asuvan Karin tontilta näkee hieman Kirkkojärvelle mutta Lavajärven maalaispihan etuna on metsälajit ja Lavajärvi. Näissä kisoissa olen aina saanut jotain hyvää vaikka olen ottanut pataan.

Mustarastas by Timo Palomäki
Paikallistason matsi muuttuikin Kurppakomppanian jäsentenväliseksi kisailuksi. Meillä oli yllättävän samoilla prosenteilla lopputulos, n 25% kullakin verrattuna tonttipinnojen määrään. Meikäläisellä oli prosenttina 27%, sain 39 lajia. Päivän parhaana pidin kaakkuria joka tulikin loppumetreillä, muita hyviä olivat metsäkirvinen, punavarpunen sekä pensastasku. "Varmoja" jäi puuttumaan jälleen tietenkin, ainahan täytyy olla jotain josta voidaan puida. Nyt jatketulle aamukahville.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti