Kevät alkaa

Tiistaina illansuussa kirjoittelen tämän blogin uutta päivitystä vaikka juuri aamupäivällä laitoin edellisen. Onkohan tässä itsekin jo innoissaan tulevista viikoista. Kärpäset ovat heränneet ikkunan väleihin, siinä niiden touhua voi seurata. Tuntemattoman sotilaan sanoin mitähän tuollaisella oliolla oikein tehdään. Linnunruokaa ne ovat!

Tavoitteena on tähän kevääseen saada yksi uusi tonttipinna, pulmunen. Niitä on jo havaittu etelän aukeilla ja täälläkin päin joitain yksilöitä, nyt on hyvä aika kerrata sen lentoääni. Siinä hyvä iltaläksy!
Naakkaparvi (n 40) on pyörinyt tässä kotitontin nurkilla, laskin ne eräänä iltana. Sauna oli vielä ohjelmassa, siinä terassilla käydessäni kuuntelin hetken mutta tyhjää sai kuunnella. Muistelin siinä viime vuoden terassivilvoittelujani jolloin ei sisälle ollut asiaa jos ei havainnut kymmentä lajia. Nyt ei ollut puhettakaan yhdestä lajista.

Päivän työt odottavat pihamaalla, tänään olen halkaissut kolme pölliä, juuri päivän tingin määrä. Loppupäivän saan ottaa vähän rauhallisemmin. Puita halkoessa on hyvä tarkkailla kevättä, ohi lensi ainakin yksi tikli ja pyrstötiainen, vaan yksi kappale kävi aivan yläpuolellani puun oksistossa.

Torstaina taas puitten kanssa riehumista ja yritin katsella, kuunnella kevättä, kyllähän kuuntelu ja katselu onnistui mutta ei ollut lintua liikkeellä vaikka keli oli mitä parhain. Ainoa asia minkä sain oli väriä naamaan. Ehdin siinä puitten hakkaamisen ohessa muistella tasan vuoden takaista kevättä. Olimme 29.3. Harjunmäellä ja kevätmuutto oli hyvin käynnissä, joutsenia, kurkia, hiiri- ja varpushaukkoja sekä kanahaukka, Kymmeniä kiuruja ja peippolintuja jne.. Eivät ole vuodet veljeksiä!

Harrin kuvaama viirupöllö Parikkalasta

Torstai-iltana minulla oli etiäinen pöllöstä. Ennakkoaavistus piti paikkansa, olin terassilla puoli kymmenen aikoihin illalla ja kuulin lehtopöllön kiekaisun Kierumanojalta päin. Tunne piti paikkansa ja pöllökausi on avattu todenteolla. Joko samaista pöllöä (pöllöjä) on kuultu Lavajärven ympäristösä usealla paikalla, jopa viirupöllöäkin on kuultu. Eipä se viiru kyllä olisi meille kuulunut mutta ainahan voi toivoa etäsen lajikumppanit ovat myös äänessä.

30.3 on täysi auringonpaiste ja heti aamukahvin jälkeen menin terasille, kuinka ollakaan tuttua lauluntapailua alkoi kuulumaan mökin metsiköstä. Peippo ilmoitti saapumisestaan. Kummasti lämmitti hytisevää aamustaijaria, kyllä se tästä lähtee.
Naakkaparvi (n 15 yks) tyhjentävät ruokinnan taleja, mustarastaat (2) vilahtelevat puiden lomassa. Jäälläkin näkyy olevan hiihtöjiä, täytyskö kaivaa vielä hikilaudat esille!