Tein uroteon, otin jälleen kävelysauvat käteeni ja kiikarit kaulaani, ja heppoisen aamupalan jälkeen lähdin kiertämään järveä. Tavoite oli hienolla syksyilmalla olla ulkona ja hakea november-pinnoja. Retkelle tulee mittaa 12 kilometriä maalaismaisemassa. Kiirettä ei ole, matkan ensimmäinen iso mäki on Laurilan mäki, siinä näessä tarvitaan talvisin hiekoitusta, se on tosi jyrkkä. Mutta mäen jälkeen alkaa hieno peltoaukea jossa on joka talvi talvehtinut joku petolintu tai sitten isolepinkäinen. Niinhän siellä oli isolanttu nytkin. Kannatti kantaa kiikareita.
Muuta mainittavaa ei ollut aukealla, seuraavaksi on vuorossa "metsäpätkä", päätin kokeilla atrapin avulla eri tiaisia, pääasiassa töyhtötiaista! Muut tiaiset kyllä tulivat häärimään lähimaastoon mutta ei töyhtistä. Innostuin kokeilemaan myös pyyn ääntä. Löysinkin uuden pyyn reviirin. Se on hyvä talvilintulaskentaa ajatellen. Kohta koittavat myös laskentojen ajat. Pari kertaa vuodessa kierrämme järven laskien kaikki siivelliset, jos näkyy siivettömiä niin ne pannaan merkille ja ilmoitetaan eteenpäin. Onnistuin saamaan töyhtötintinkin vastaamaan, se oli hyvä pinna movember-kisaan.
Lähestyin Lavajokea, sillan tuntumasta rupesi jo näkemään Lavajärvelle ja näin pääsin laskemaan myös laulujoutsenet. Näin valkokauloja kaikkiaan 4 vanhaa lintua ja 4 nuorta, harmahtavia lintuja. Leskisen Aarre oli myös tänään laskenut joutsenet saaden niitä 12 yks. Enhän nähnyt jokaiseen niemen mutkaan ja ruovikkoon joten aina jää katvealueita! Lavajoella ei näkynyt koskikaraa mutta jokialue jatkuu sillan jälkeen joten kyllä siellä on kätköpaikkoja.
Matka jatkuu kohti Komin kylää, länsipäätä Lavajärvestä. Sieltä etenin kohti Päivölän juhlapaikkaa. Päivölän aukealla on hyvät mahdollisuudet nähdä hiiripöllö ja myös isolepinkäinen. Hipö oli tolpan nokassa päivystämässä, on se hieno näky! Isolanttua en löytänyt. Yllättäen kuulin tutun sirinän, pyrstötiaisen ääntä. Niitä näkyi kaikkiaan 8 yksilöä, ne ylittivät tien joten oli helppo laskea matkaten kohden pohjoista.
Lähestyn jo kotikulmia. Sain kerättyä kolme uutta lajia movember-saldooni joka on nyt 37. Parhailla kavereilla löytyy jo yli 80 pinnaa joten en voi ollenkaan röyhistellä vaan olla hyvin nöyränä. Olenkin jo laskenut kisatavoitteeni 40 pinnaan joka vaatii kyllä vielä paljon ulkonaoloa ja kiertämistä. Alunperin oli tavoitteeni saada 50 täppää mutta kun olen hieman laiskanoloinen ja kierrän vain näitä kotikulmia niin tavoitteen laskeminen oli paikallaan.
Päivän kokonaissaldoksi tuli 19 lajia. Ehkäpä parhaimmat lajit ovat hiiripöllö, isolepinkäinen ja pyy.
Laitoin kuitenkin lajit tiiraankin. Päivän toinen tavoite oli saada happimyrkytys joka toteutuikin oikein hyvin. Samalla selvisi se että meikäläisen pitemmät reissut on nyt taputeltu ja saan tyytyä vain lähimaastojen koluamiseen. Onhan tässä jo kierretty ja kaarreltu pitkin poikin ja on aika ottaa lusikka kauniisti käteen, todeta että hyvä kun vielä jalka nousee ja mieli on virkeä. Silmät ja korvat pelaavat auttavasti joten tarkkailut jatkuvat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti