Sinisorsat kilpasilla

Aamuvakiossa 13.4. (7.30-9.00) sain kuunnella kovaa heinurien ääntelyä rannasta, täytyihän minun mennä katsomaan ja siellä olikin kolme koirasta liehittelemässä yhtä naarasta. Sorsien "rääkyminen"  oli aika ääanekästä, ei sinisorsan ääntely ole kyllä kaunista laulua mutta kai silläkin voi jotain tuoda esiin. Kaksi laulujutsenta puolestaan piti huolta tästä pienestä sulasta, aina kun oli vaarassa tulla vierailevia joutsenia isäntäparin älämöly nousi selvästi ja liikehdintä lisääntyi eivätkä nämä vieraat uskaltaneet laskeutua, "tämä reviiri on meidän, pysykää poissa!". Joutsen voisi olla hyvä kaveri pesintäaikaan kun se varmasti pitää huolta että ei vieraat pääse lähellekään.

Päivän muut havainnot noudattavat hyvin tuttua linjaa, 24 lajia parissa tunnissa, rautiaisen ilmoitin näiden vedessä oleilevien lisäksi. Täytynee käydä vielä kerran eväskaupoilla, rupeavat sopivat tarjottavat ehtymään. Eilen saunassa käydessä kokeilin jälleen saada terassilta lajeja, sain vain vaivoin kymmenen rikki. Kellohan oli jo iltaseitsemän joten sen puolesta eivät tiput ole enää aktiivisemmillaan mutta kuitenkin tämä on hyvä mittari kevään edistymisestä. Lievä takatalvi teki tehtävänsä mutta ilmojen lämmetessä tilannne kääntyy, normalisoituu. Rastaat etunenässä ne saapuvat joukoin antamaan äänimaailmaan keväisen piristysruiskeen.

Pidettiin hienon aamun kunniaksi pihakisa Lavajärvi versus Sasi. Kisa oli jälleen hyvin tasainen, kumpikin piha sai n 30 lajia. Muuttavia ei ollut paljoakaan, ainoastaan kuoveja todettiin muuttavina kymmenkunta yksilöä ja näin vielä yhden varpushaukan muuttavan N matalalla pihan ylitse. Kuten olen todennut, kisa kannattaa aina. Uusia vuosipihapinnoja sain yhden ja Sasi 4. Lavajärvi antoi kisaan pari lajia, sinisorsan ja joutsenen ja Miharinlammi antoi Sasille varmaankin kymmenkunta lajia. Lavajärven miellyttäviä lajeja olivat kuovi, lehtopöllö, harmaapäätikka ja varpushaukka. Hieman odotin rastaita mutta vielä sain pettyä, vain räkättejä oli ilmaantunut mustarastaista puhumattakaan.