Taas on yksi vuosi lusittuna ja saadaan kirjoittaa uusi vuosiluku 2018. Mennyt vuosi sisälsi paljon, oli hienoja tapahtumia, paljon sattui ja aikakirjoihin saattoi merkitä useita tilanteita. Oli kylläkin sellaisia sattumuksia joita ei toivoisi tapahtuneenkaan. Mutta niin tai näin, vuosiluku 2017 on historiaa ja on aika kääntää katse kohti uutta, toivottavasti menestyksekästä vuotta 2018. Linturintamalla sain vuoden aikana yhden uuden elämänpinnan, mehiläissyöjän.joka nähtiin syksyn reissulla tuolla Sälgrundetissa Kaskisissa. Kotoisella tonttilla ei ole tullut uusia pinnoja mutta aivan hyviä havaintoja.
Ehkä voisinkin tähän laittaa nyt uuden vuoden lupauksen, eikä sellaisia ole aina tapana tehdä ja luvata näin vuodenvaihteessa, yritän kohentaa omia pönttöjäni vuioden aikana, uusia vanhoja ja korjata sellaisia joita vain voi korjata!
Vuodenvaihteessa on aina edessä talvilintulaskennat joita minulla on tiedossa kolme, Takamaan laskenta yhdessä Jämsän Miikan kanssa, Lavajärven kierros yhdessä Kari Isokivijärven kanssa ja sitten Nokian Naulunvuoren laskenta yhdessä vanhojen lintukavereiden kanssa. Ne tuntuvat aivan "helpoilta" näin kirjoituspöydän takaa ajateltuna mutta erilaista on totuus. Muistan oikein hyvin sen ikävän tunteen kun mahalihakset ovat eri mieltä eikä jalka nousu haluttuun malliin. Senpä vuoksi olen tyytynyt nyt vanhemmalla iällä sellaiseen apukeinoon kuin potkukelkka. Menen kelkalla jos sää/ keli sallii. Ainakin noilla reissuilla joissa kulkumaastona on tie ja matkaa on reilut kymmenen (12 km) kilometriä. Ei se ole häpeä tunnustaa että ei pysty vaan järjen käyttö on sallittua.
Nyt on vuosi vaihtunut, valtakunnan valuutta on vieläkin euro, lumi peittää maan ja keli on lievästi plussan puolella. Taitaa olla upea talvipäivä tuolla neljän seinän ulkopuolella. vuoden eka lintuhavis oli sinitiainen, hopean nappasi harakka ja pronssille ylsi pikkuvarpunen. Tästä se taas lähtee!
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2018!
Kuvat ovat Harri Partasen ottamia Parikkalan seudulta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti