Taas mennään, uusi laskentareitti Siivikkalassa

Vuodenvaihde oli ja meni. Tänään toisena päivänä sain siivota eilisen myräkän tuotoksia. Lunta oli satanut reilut kymmenen sentin kerros, kolaamalla sain putsattua piha-alueen, aikaa se vei yhden neljä tuntia, loput jää huomiselle. Ensi yönä pitäisi taas sataa lisää joten täytynee ottaa mönkijä esiin. Laitoin mönkkäriin auran ja ketjut vielä puuttuvat. Ehkäpä nekin saan alle lähipäivinä. Sitten taas kelpaa aurailla. Lumenkolauksen yhteydessä oli hyvä tarkkailla ruokinnan ja yleensä muutenkin lintuja. Näin aika ison corvus-parven, parikymmentä lintua lensi aivan piha-alueen yli. Näistä jotka ehdin näkemään oli suurin osa korppeja, niiden ääntäkin kuului. Kolatessa tuli jälleen mieleen meidän lapinkoiramme Heta, joka olisi mielellään mönkinyt lumivalleissa. En nyt osaa sanoa että olisiko Heta enää loppuaikana ollut niin riemuissaan kuin oli reilu kymmenen vuotta sitten!

Pakkasaamu hellii tätä lohkoa Suomen niemestä, 15 astetta tuntuu jo jossain. Eivät linnutkaan ole täysillä mukana, ainoastaan valoisana aikana käyvät tankkaamassa. Täytyykin käydä laittamassa täydennystä tarjouspöytään. Pirkanmaan lintutieteellisellä yhdistyksellä on jälleen talvipihakisa, jossa yritetään mahdollisimman monta lintulajia sada havaituksi  joulukuun ja helmikuun lopun välillä omasta pihasta. Meitä on mukana n 50 enemmän tai vähemmän innokasta talvilintujen ruokkijaa. Olen tällä hetkellä sijalla 8 kun havaittuna on 23 lajia. Tällainen pikkukisa "pilke silmäkulmassa" antaa hyvin pientä puuhaa näin normaaliin arkeen. Tuleehan pidettyä ruokintaa kunnossa!

Antero Alhon kuvaama koskikara

Viidennen päivän urotyönä voisi pitää sitä kun pääsin ekaa kertaa Siivikkalassa laskentareitille. Tämä reitti on uusi reitti, meidän Nokian laskennan (Naulonvuori) korvaava. Kokoonnuimme yhdeksän jälkeen Siivikkalaan Anteron luokse josta lähdimme kävelemään. Meitä oli neljä uskalikkoa, vietimme upean talvipäivän, valoisasta valoisan loppumiseen asti. Lunta oli joka puolella 10 cm kerros, ei häirinnyt pakkanen joskaan ei myöskään aurinko. Reitti kulki upeassa vanhassa metsikössä, Siellä oli vanhaa puustoa, hienoja pitkiä kuusia, kilpikaarnaisia mäntyjä sekä myös paljon haapametsikköä. Oikein upeaa tikkojen aluetta! Hieno taukopaikka löytyi Harjun Veikkojen (partiolippukunta) paikasta Näsijärven rannasta.

Antero Alhon kuvaama pohjantikka

Päivän linnuista (137 yks) jäivät mieleen ainakin ponjantikka, harmaapäätikka, pyrstötiainen (5), kuusitiainen (2), töyhtötiainen (4) sekä varpushaukka. Uusi reitti oli tarjoaa monia mahdollisuuksia kuten päivän lajeista voi huomata. Koskikaralle on siellä parikin eri paikkaa kunhan eivät pakkaset pääse jäädyttämään sulana virtaavia ojanuomia. Tässä reitissä on varmaan kevätlaskennassa jälleen paljon tuulia, sitä jännityksellä odotetaan!

Nyt on syytä päivittää tätä juttua. Kävin saunassa huuhtomassa päivän hiet ja tietenkin saunasta lumihangessa. Se oli taivaallisen upea tunne!! Eihän sielä hangessa voinut olla kauan mutta sen jälkeen löylyissä oli mukava tunne istuskella ja antaa lämpöisyyden hiipiä iholle. Tunsin olevani jossain muualla. Ajatukset riensivät päivän retkeen, moniin poluilla olleisiin kohtiin. Saunajuomana oli "Kozel - dark" se maistui aivan taivaallisen hyvältä, pehmeältä. Tämä tilanne kruunasi päivän retken! Jutun yhteydessä olevat kuvat ovat Antero Alhon ottamia Siivikkalassa mutta ne eivät ole päivällä näkemiämme tipusia.